Punkit näyttävät karttavan tiettyjä seutuja Suomessa – muualla invaasio voimistuu

Punkit leviävät aina isäntäeläintensä välityksellä. Luonnossa punkkeja kantavat nisäkkäät ja linnut, mutta myös koti- ja lemmikkieläinten turkkeihin tarttuu kesäisin punkkeja. Kuva: Jarkko Sirkiä

Punkkien maihinnousulle Suomen alueella ei näy loppua, joten Etelä- ja Keski-Suomessa maastossa liikkuvien ei auta muu kuin sopeutua ja varautua näiden vaarallisia tauteja aiheuttavien eläinten kohtaamisiin. ”On väistämätöntä, että puutiaiset yleistyvät. Määrät kasvavat etenkin lajien levitessä yhä pohjoisemmaksi”, sanoo tutkijatohtori Jani Sormunen Turun yliopistosta.

Suomessa esiintyy kaksi ihmiselle haitallista puutiaislajia: tavallinen puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapunkki eli siperianpuutiainen (Ixodes persulcatus). Niiden isäntäeläimiä ovat luonnonvaraiset nisäkkäät ja linnut sekä lemmikki- ja kotieläimet.

Puutiaiset levittävät bakteeriperäistä borrelioosia ja virusperäistä puutiaisaivotulehdusta. Jälkimmäistä vastaan on olemassa tehokas rokote, kun taas bakteerien aiheuttamia infektioita hoidetaan antibiooteilla. "Noin 20 prosenttia nuorista puutiaisista kantaa borrelioosia aiheuttavia Borrelia-bakteereja. TBE-virusta kantaa 0,5 - 1,5 prosenttia”, Sormunen toteaa.

Tautitapauksissa on nähtävissä selkeä nouseva trendi 1990-luvulta lähtien. ”Tuolloin valtaosa tautitapauksista oli Ahvenanmaalla. Nykyään niitä on eniten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Puutiaisten määrissä näkyy vuosien 2015–2016 kohdalla selkeä hyppäys ylöspäin tutkimusalueellamme Varsinais-Suomessa.”

Jostain syystä punkkeja on erityisen paljon saaristoalueilla ja vähemmän sisämaassa. ”Esimerkiksi Suomenselän alueella on paljon kuivia maapohjia ja soita, eivätkä puutiaiset viihdy siellä”, Sormunen selittää levinneisyyskartalla näkyviä maan keskiosien valkoisia alueita.

Sormunen muistuttaa, että punkit eivät etene omilla jaloillaan mihinkään. Ne matkustavat aina isäntäeläintensä kyydissä. ”Jotta punkkien leviämiseen voitaisiin vaikuttaa, pitäisi vaikuttaa niiden isäntäeläimiin, ja se ei taida olla mahdollista.”

Edes kylmät talvet eivät näytä verottavan punkkikantoja. ”Yleensä kova pakkanen lumettomassa maassa tappaa niveljalkaisia, mutta punkkien kohdalla emme ole huomanneet muutoksia kovien talvien jälkeen. Ne kestävät todella paljon.”

Puutiaisia on ollut Suomessa iät ja ajat, mutta taigapunkit ovat uudempia tulokkaita. ”Taigapunkit ovat tulleet ilmeisesti edeltävän 60 vuoden aikana idästä”, Sormunen sanoo.