Ympäristömuutos uhkaa ainoaa laulukaskasta, jonka sirinää voi kuulla Suomessa

Vuorilaulukaskaan siritys on ihmiskorvin kuultavissa. Kuva: Håkan Söderholm

Suomen Hyönteisseuran valinta vuoden hyönteiseksi on uhanalainen vuorilaulukaskas. Laji on ainut Suomessa tavattavista kaskaista, jonka siritys on ihmiskorvin kuultavissa.

Vuorilaulukaskas on isokokoinen ja tumma hyönteinen, jolla on pitkät, läpinäkyvät siivet. Se on luokiteltu vaarantuneeksi ja erityisesti suojeltavaksi hyönteislajiksi, sillä sen elinympäristöt ovat vuosikymmenten saatossa vähentyneet merkittävästi.

Vuorilaulukaskas elää paahteisilla, kuivilla niityillä ja aurinkoisissa, avoimissa rinnemetsissä. Harjumetsien muutokset ja niittyjen umpeenkasvu uhkaavat vuorilaulukaskaan esiintymistä.

Vuorilaulukaskas on noin 2–3 senttimetriä pitkä ja sen siipiväli on 4–5 senttiä. Hyönteisen ruumis on tumma, takaruumiin selkäkilvet ovat kärjestään oranssit ja sillä on suuret, läpinäkyvät siivet, joissa on musta siipisuonitus.

Vuorilaulukaskaan aikuisten ääntely on tasaista sirinää, jota voi kuulla touko-heinäkuussa. Ääntelyllä koiraat houkuttelevat naaraita puoleensa.

Vuorilaulukaskaan toukkakuori. Kuva: Håkan Söderholm

Vuorilaulukaskaan toukat elävät useita vuosia maan alla, ja ne käyttävät ravinnokseen puiden ja pensaiden juurinesteitä.

Yhdysvalloissa on tänä vuonna tiedossa miljardien kaskaiden massaesiintyminen, kun vuosia maan alla viettäneet hyönteiset vihdoin nousevat maan pinnalle.

”Haluamme tästä syystä kertoa, että Suomenkin luonnosta löytyy isokokoisia, ääntä pitäviä kaskaita, jotka viettävät monta vuotta toukkavaiheestaan maan alla”, sanoo Heidi Viljanen Suomen Hyönteisseurasta.

Suomessa vuorilaulukaskasta esiintyy enää vain paikoittain Raaseporin ja Lohjan kuntien alueella. Vielä 1920-luvulla laji tunnettiin Pohjois-Savostakin.

Hyönteisseura toivoo, että Vuoden hyönteisen valinta innostaa ihmisiä tutustumaan hyönteisten kiehtovaan maailmaan ja ymmärtämään paremmin hyönteisten merkitystä luonnossa sekä ihmisten kannalta.