Suojusten riittävyys kannattaa tarkistaa aika ajoin. Kuva: Säde Aarlahti
Unohtuiko omenapuiden suojaus? Jäinen hanki kantaa jäniksen painon
Sään lauhtuminen ja pakastuminen voi koitua hedelmäpuiden kohtaloksi.
Nuorten hedelmäpuiden ympäriltä voi lunta sotkea tai lapioida, jolloin hangen kova pinta murtuu. Kuva: Säde AarlahtiLumipyryn, vesisateen ja pakkasen vuorotellessa saattavat hedelmäpuiden ympärille syksyllä asetetut suojukset osoittautua riittämättömiksi. Vesisade muodostaa hangelle kalvon, joka jäädyttyään kestää jäniksen ja rusakon painon.
”Kotipuutarhassa lumikerrosta voi madaltaa lapiolla tai sotkemalla nuorten puiden ympäriltä. Samalla kova hanki rikkoutuu”, sanoo omenanviljelijä Toni Rahkonen Paraisilta.
Kun lumen tamppaa tiiviiksi puun ympäriltä, jänikset eivät ulotu syömään suojaverkon yläpuolelta. Samalla estetään myyrien liikkuminen suojassa lumen alla. Rahkosen omenatarhassa toimenpide suoritetaan ajamalla hedelmäpuiden rivivälit traktorilla edestakaisin.
”Myyräkannat ovat lievässä nousussa”, Rahkonen muistuttaa.
Jos puut ovat vielä suojaamatta, Rahkonen suosittelee asettamaan puiden ympärille riittävän korkeat runkosuojat viimeistään nyt.
”Syötyä puuta on enää vaikea paikata.”
Runkovauriot lyhentävät puun elinikää, sillä haavapinnoista avautuu sienitaudeille reitti puuhun. Jos kuori ei ole syöty koko rungon ympäri, puu kasvattaa uutta haavan suojaksi.
Vaurioituneen rungon voi suojata ensin sanomalehdellä. Sään lämmettyä haavat siistitään sileiksi terävällä veitsellä. Rahkonen neuvoo suojaamaan pinnan kostealla savella.
Rahkosen omenatarhoissa Heisalan ja Lemlahden saarissa kauriit ja peurat ovat jatkuva riesa.
”Olemme pyrkineet estämään vauriot aitaamalla nuoret tarhat 1,5 metrin korkuisella aidalla. Kauriit pysyvät tarhan ulkopuolella, kunhan aidat ovat kunnossa ja portit kiinni ympäri vuoden”, Rahkonen sanoo.
Omenatarhurin mukaan kauriiden kiinnostus omenapuihin ei rajoitu talveen. Kun kukkasilmut keväällä paisuvat, kauriit mielellään tulevat ja napsivat ne suuhunsa.
”Kukkasilmut ovat niiden herkkua.”
Aidasta huolimatta nuoret puut on suojattava jäniksiltä ja rusakoilta, sillä jotenkin pitkäkorvat aina löytävät tiensä aitaukseen.
”Suojus saisi olla mieluummin vaalea tai sitten tiivissilmäinen verkko, sillä kevätaurinko lämmittää tummaa runkosuojusta. Lämpötilan vaihtelun vuoksi kuoreen voi tulla halkeamia”, Rahkonen sanoo.
Hän kertoo jänisten ja rusakoiden olevan lajiketietoisia – erityisesti ne pitävät Amorosa-omenasta.
”Jos ei Amorosa-puita suojaa, pian ne on varmuudella syöty.”
Toinen viljelijän käyttämä keino on leikata osa isoista oksista ja jättää ne maahan.
”Jänikset tykkäävät nuorista oksista ja syövät niitä. Silloin rungot saavat olla rauhassa”, Rahkonen neuvoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
