Lumensyvyys piilottaa pian mittakepin Ilomantsin Naarvassa

Viime viikon tiistaina Juha Hirvonen kirjasi Ilomantsin Naarvan lumensyvyydeksi 113 senttiä. Lunta ei ole ympärivuotisesti edes Naarvassa, mutta sadesumman hän havainnoi ja kirjaa joka päivä. Hirvosella on kädessään sadesumman havainnointiin tarkoitettu säiliö. Kuva: Lari Lievonen

MT vieraili Naarvan havaintoasemalla viime viikon tiistaina, silloin mittakeppi oli vielä muutaman sentin verran näkyvillä. Kuva: Lari Lievonen

Puiden latvat eivät juuri säily ehjinä, vaan lumi katkoo niitä. Kuva: Lari Lievonen

Kun lähtee ajamaan Ilomantsin kirkonkylältä kohti pohjoista ja jatkaa ajamista noin 45 minuuttia päätyy Naarvan kylään. Naarva on entinen metsureiden kylä. Se eli kukoistuskauttaan erityisesti sotien jälkeen jolloin siellä oli satoja miehiä puunkaadossa hevosineen, kerrotaan Pohjois-Karjalan kylien sivulla.

Metsät, runsas suurpetokanta ja muu eläimistö ovat edelleen läsnä, mutta asukkaita ei enää lasketa sadoissa, vaan juuri ja juuri kymmenissä.

Yksi erämaakylän asukkaista on Juha Hirvonen. Kun saapuu Hirvosen talon kohdalle, ei voi olla huokailematta ihastuksesta. Silmien eteen aukeaa upea vaaramaisema ja sielu lepää.

Kun keli suosii, näkyvyyttä riittää niin pitkälle, että muun muassa Koitere, Koli ja sen tv-masto sekä Lieksan vaarat näkyvät. Korkeutta merenpinnasta kertyy 254 metriä.

"Tähän saavat kaikki pysähtyä ihastelemaan maisemaa, sitä varten tätä pidetään puustosta avoimena", kertoilee Hirvonen.

Talon sijainti on niin otollinen, että sen tiedot ovat myös pelastuslaitoksella. "Halusivat aikanaan tietää mitä meiltä näkyy, jos joskus on tarvetta paikallistaa esimerkiksi maastopalojen sijaintia savuhavaintojen perusteella."

Talon sijainti on otollinen myös siinä mielessä, että Hirvosen pihalla on Ilmatieteen laitoksen manuaalinen sadeasema. Vuodesta 2004 alkaen Hirvonen on joka aamu puoli viiden maissa käynyt havainnoimassa vuorokauden sadesumman, lumensyvyyden ja muita olosuhdetietoja.

"Teen havainnot ja kirjaan ne tietokantaan ennen kuin lähden ajamaan koulukyytejä. Ei tästä niin vain lähdetä lomailemaan, joskus on sisko tehnyt havainnot ja kirjaukset minun ohjeiden mukaan, kun olen ollut reissussa."

Hirvonen ei halua tehdä itsestään ja tehtävästään sen suurempaa numeroa.

"Minä vain havainnoin ja kirjaan tiedot tältä paikalta. Jossain on enemmän ja jossain on vähemmän lunta." Tehtävän hoitamisesta maksetaan pieni korvaus.

Naarva on yksi Suomen lumisimpia paikkoja joka vuosi, viime viikolla kaikkein lumisin. Hirvonen kirjasi tiistaina lumensyvyydeksi 113 senttiä. Mittakepistä uhkaavat luvut loppua kesken, sillä keppi on 120 senttiä pitkä.

Osalla asemista on 160 senttiä pitkä mittakeppi. Ilmatieteen laitoksen havaintopalvelut-yksikössä työskentelevä ryhmäpäällikkö Maria Santanen sanoo, että hän ei tiedä tarkkaa syytä mittakeppien pituuksien valinnalle.

"Ehkä on tilastojen valossa arveltu, että ne ovat riittävän mittaisia normaaleihin lumensyvyyksiin."

Miksi havaintoasema perustettiin Hirvosen pihaan? Ilmatieteen laitoksella oli aiemmin havaintoasema Hirvosen talon naapurissa. Se päätettiin siirtää vähän matkan päähän Pötsönvaaraan ja muuttaa samalla automaattiasemaksi. Hirvonen oli yhteydessä laitokselle ja kysyi asiasta. Puhelun seurauksena hänelle tarjottiin sadeasemaa omaan pihaan.

Sijainti oli jälleen niin otollinen asemalle asetettujen vaateiden perusteella. Sen tulisi sijaita talon pohjoispuolella länsirinteessä ja mielellään entisessä puutarhassa avoimella paikalla. Hirvonenkin on kaatanut lehtikuusia aseman viereltä pois, sillä ne varjostivat. Omenapuu on saanut jäädä.

Naarvan manuaalisen ja Pötsönvaaran automaattisen havaintoaseman lisäksi Ilomantsissa on automaattinen havaintoasema sekä magneettinen asema Mekrijärvellä.

"Pyrimme mittaamaan joka puolella Suomea tasaisesti ja tästä syystä myös Ilomantsissa on havaintoasemia. Jos Ilomantsissa ei olisi havaintoasemia, jäisi asemaverkostoon iso aukko" toteaa Santanen.

"Tähän saavat kaikki pysähtyä ihastelemaan maisemaa."