Näin kehittyi hirvivahinkojen korvausmäärä

Latvojen katkomisen lisäksi hirvet jäytävät toisinaan kuusen ja männyn kuorta. Kuva: Kai Tirkkonen

Viime vuonna tapahtuneita hirvieläinten aiheuttamia vahinkoja taimikoissa sekä varttuneemmissa metsissä korvataan metsänomistajille noin miljoonalla eurolla. Ilmoitettujen vahinkojen ja korvausten määrä vähenee hieman edelliseen maksukauteen verrattuna. Vuoden 2024 hirvieläinten aiheuttamista metsätuhoista maksettiin vahinkokorvauksia 1,1 miljoonaa euroa.

Metsäkeskus maksaa tiedotteen mukaan korvaukset viime vuoden hirvituhoista arviolta maalis–huhtikuussa.

Eniten hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Korvausten määrä väheni eniten Itä- ja Koillis-Suomessa sekä keskisen Suomen alueella. Lapissa korvausten määrä kasvoi edellisvuodesta.

Vahinkojen syntymiseen vaikuttavat hirvikannan muutokset, ravinnon saatavuus, kasvupaikan tuottavuus ja puulajikoostumus. Myös lumen määrällä on vaikutusta. Kun lumipeite on paksu, eivät hirvet halua liikkumisella kuluttaa energiaa.

Vahinkokorvaukset koostuvat kasvu- ja laatutappiokorvauksista sekä uudelleen- ja täydennysviljelykustannuksista. Korvausvarat tulevat valtiolta, ja ne saadaan hirven- ja peuranmetsästyksen kaatolupamaksuista.

Hirvieläinvahinkoja esiintyy tyypillisesti alle viiden metrin mittaisissa taimikoissa. Hirvet syövät puiden taimivaiheessa lehtiä, neulasia ja kuorta sekä katkovat runkoja.

Hirvieläinvahingoista voi ilmoittaa Metsäkeskukseen ja pyytää niiden arviointia maastossa. Vahinkoilmoituksen voi tehdä lomakkeella.

Metsäkeskuksen verkkosivuilla on raportti, josta voi katsoa hirvieläinvahinkokorvausmääriä maakunnittain ja kunnittain eri vuosina.

Tietoa vahinkoarvioinneista ja korvauskäytännöistä on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Hirven kanta-arvioita aiemmilta vuosilta voi katsoa Luonnonvarakeskuksen sivuilta.