Miten tavoittaa metsäalasta kiinnostunut nuori? Metsäliiga meni sinne, missä nuoretkin ovat

Jätkä-Juhon, Jussi Antmanin, Jonna Matikaisen ja Roope Tonterin muodostamalla Metsäliigalla on Tik Tokissa yli 6 000 seuraajaa 52 000 tykkäystä. Kuva: Metsämiesten säätiö

Miten tuoda metsäala esiin potentiaalisena uravaihtoehtona niillekin, joilla ei ole mitään aiempaa kytköstä metsätalouteen esimerkiksi kotitilan kautta? Tätä pohti Metsäliiga-projektin koordinaattori Toni Ahokas.

Pohdinnan tuloksena syntyi nyt yhteistyössä Metsämiesten Säätiön kanssa toimiva Metsäliiga, Tik Toki -kanava, jolla seurataan neljän metsäalan tekijän työtä ja elämää alalla. Arkeaan Liigan kanavalle kuvaavat kuljetusyrittäjä Jonna Matikainen, metsäkoneyrittäjä Jussi Antman, metsäpalveluyrittäjä Roope Tonteri sekä iältään nuorin, mutta sometyössä kokenein nuoren polven metsätyöntekijä Jätkä-Juho.

Alkusysäyksenä Liigan perustamiselle toimi Ahokkaan mukaan Jätkä-Juhon Tik Tok -kanavan saama valtakunnallinen huomio. ”Heräsi ajatus siitä, että Juhon videoiden saama vastaanotto ja huomattu vaikutus voisivat olla myös koko alalle hyödyksi.”

Ennen Tik Tokin valitsemista Metsäliigan alustaksi, pohdittiin Ahokkaan mukaan myös formaatin soveltuvuutta tv-ohjelmaksi. Alustavalinnan ratkaisi kuitenkin tavoitellun yleisön tapa kuluttaa mediaa.

”Tv-näkyvyys saattaa sopia metsäalalla esimerkiksi metsäyhtiöiden imagomainontaan, mutta nuoria katsojia se ei tavoita.”

Liiga meni siis sinne, missä nuoretkin ovat, eli Tik Tokiin.

Sisällön tuottamisessa tasapainottelevat informatiivisuus, viihteellisyys sekä sovelluksen algoritmit. Keskiössä ovat kuitenkin rehellisyys ja aitous.

”Sisällössä ei yritetä romantisoida alaa, mutta sen kautta on mahdollista tuoda esille se, miten hyvällä ja aktiivisella työllä voi pyörittää yritystoimintaa ja elää hyvää elämää”, Ahokas toteaa.

Kuvassa konekuski Jussi Antman (vas.), nuoren polven metsätyöntekijä Jätkä-Juho ja metsäpalveluyrittäjä Roope Tonteri. Kuva: Toni Ahokas

Tähän mennessä Metsäliigan kanavalla on tutustuttu Liigan ”kenttäpelaajiin” ja heidän työkalustoonsa. Eri näkökulmista metsäalan työtä tekevät liigalaiset pyrkivät esittämään alan monipuolisia työmahdollisuuksia.

Metsäpalveluyrittäjänä toimiva liigalainen Roope Tonteri pyrkii omissa videoissan esittelemään tuoretta näkökulmaa perinteikkäästä alasta. Hän näyttää katsojille, miten itse tekisi asiat omassa metsässä.

”Punaisena lankana työtehtävien esittelemisessä olen pitänyt vuoden sykliä, ja sen eri vaiheissa tehtäviä hoitotöitä. Keväällä istutetaan, kesällä raivataan.”

Myös kuljetusyrittäjä Jonna Matikainen haluaa tekemillään videoilla välittää aitoja tunnelmia

”Somesisällöissäni haluan pitää alaa helposti lähestyttävänä ja kiinnostavana sitä kuitenkaan kaunistelematta, toivoen tietenkin, että alasta kiinnostuttaisiin työllistymismielessä.”

Liigan konkari Jussi Antman on työskennellyt metsäalalla lähes 30 vuotta. Tik Tok oli kuhmolaiselle puunkorjuuyrittäjälle ennen Metsäliigaa alustana vieras, mutta videoiden tekeminen on jo luontevaa.

”Yleisön edessä puhuminen on tietysti ihan eri asia, kuin työn lomassa itseä kiinnostavista asioista juttelu.” Jutustelun lisäksi Antmanin mukaan mukana kulkevalle GoPro-kameralle tallentuu erilaisia tilanteita työpäivän varrelta.

Tulevaisuudessa Liigaan toivotaan lisää kenttäpelaajia. Ahokkaan mukaan projektin ultimaattinen tavoite olisi luoda Metsäliigasta metsäalan markkinoinnin pääkanava, ja saada siihen mukaan niin pienet kuin isotkin toimijat ympäri Suomen.

Mukaan liigaan on kaavailtu opintojaan aloittavaa metsäalan opiskelija tuomaan mukaan kokemuksia alan opintopolusta. Hakusessa olisi nimenomaan sellainen aloittava opiskelija, jolle metsäala olisi uusi ala. Tätä kautta Ahokas toivoo nuorten hakeva rohkeasti itse lisää tietoa alasta, esimerkiksi koulujen opinto-ohjaajilta.