
Maatalous- ja metsäala kiinnostaa ‒ ala vetää sekä yrittäjiksi että asiantuntijoiksi aikovia
Maa- ja metsätalous tarjoavat ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Keskeisimpiä teemoja ovat ilmastonmuutos, huoltovarmuus sekä biotalous. Mutta minne tällä hetkellä eniten haetaan?
Maa- ja metsätalouden työllistymisnäkymät ovat moninaiset. Töitä löytyy niin yrittäjänä kuin asiantuntijanakin. Juvalainen Antti Paunonen päätyi alalle ikään kuin veren perintönä. Kuva: Saara LaviMaatalous on yksi maailman vanhimmista opiskelualoista. Tästäkin huolimatta alan opiskelu on ajoittain hyvinkin piilossa. Tietoa ei vättämättä ole edes eri koulujen opinto-ohjaajilla.
Luonnonvara-ala tarjoaa sekä ratkaisuja ja mahdollisuuksia. Ratkaisijana alan toimijat ovat muun muassa ilmastonmuutoksessa sekä huoltovarmuudessa.
”Paljon tulevaisuuden potentiaalia on myös erilaisissa biotalouden ratkaisuissa”, kertoo MTK:n koulutus- ja tiedepolitiikan johtaja Susanna Kumpulainen.
Kumpulainen johtaa Biotalouden korkeakuolujen kansallista arviointia. Hankkeessa tutkitaan miten erityisesti digivihreää siirtymää ja kestävyysosaamista edistetään koulutuksessa.
”Vetovoimatyötä ja profiilin nostatusta tehdään jatkuvasti usean eri organisaation voimin”.
Kumpulainen toivoo työhön enemmän yhteistyötä.
”Nyt moni organisaatio tekee samaa työtä. Voimat kannattaisi yhdistää ja yhteistyötä tiivistää.”
”Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman hakijamäärät ovat pysyneet samassa luokassa aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2021 alkaneen englanninkielisen agrologikoulutuksen (Smart Organic Farming) hakijamäärät ovat kasvaneet hurjasti”, kertoo Maaseutuelinkeinojen ja Smart Organic Farming koulutusohjelmien koulutuspäällikkö Emma Nylund Hämeen ammattikorkeakoulusta.
”Ammattikouluissa tilanne on haastavampi. Hakijamäärissä on alueellista vaihtelua. Lisäksi usean vuoden aikaiset rahoituksen leikkaukset vaikeuttavat tulevaisuuden kehitys- ja investointityötä”, toteaa Kumpulainen.
Opiskelumahdollisuudet ovat monipuoliset. Maatalousalan opetusta tarjoavat Suomessa ammattikoulut, ammattikorkeakoulut sekä yliopistot.
Ala tarjoaa siis ratkaisuja ja vaikka äkkiseltään voisi ajatella, että maatalous on vain ”maalta tai maatiloilta lähteneiden” opiskelualaa, niin maatalouden opiskelu sopii erilaisille ihmisille. Koulutus mahdollistaa työskentelyn esimerkiksi yrittäjänä, asiantuntijana, tutkijana tai johtajana.
Juvalainen maatalousyrittäjä Antti Paunonen päätyi alan opiskelijaksi veren perintönä.
”Näen maataloudessa mahdollisuuksia oikeasti järkevään yritystoimintaan”, kertoo Paunonen omista näkemyksistään liittyen maaseutuun ja maatalouteen.
”Pitää pystyä keskittymään omaan tekemiseen ja pitämään negatiivisuus ulkona tilalta.”
Kananmunantuottaja Antti Paunonen näkee maataloudessa mahdollisuuksia kannattavaan yritystoimintaan. Kuva: Saara LaviHän jakaa pitkälti samoja koulutusajatuksia Kumpulaisen kanssa.
”Ammattikorkeakouluun hakeneiden määrässä on selvää kasvua”, kertoo Paunonen, joka itse on opiskellut luonnonvara-alaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa.
Vetovoimatyö ja profiilin nostaminen ovat myös Paunosen mielestä tärkeää työtä. Hänen mielestään ammattkorkeakoulujen täytyy identifioitua paremmin eri suuntauksiin luonnonvara-alalla.
”Maatalouden opetuksen mainontaan kaivataan myös täsmällisyyttä sekä konkretiaa. Esimerkiksi paalaajasta pankinjohtajaan on liian ympäripyöreä”
”Identifioituminen ei myöskään saa jäädä kauniiksi mainossanoksi korkeakouluissa, vaan erilaisia biotalouden aloja tulisi rohkeasti painottaa koulutuksessa”, Paunonen kiteyttää.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat









