Metsäliiton Asunta haluaa investoida jalat maassa
TAMPERE (MT)
Samalla kun puoli Suomea tuskailee tasapainottoman talouden kanssa, Metsä Groupin emoyhtiön osuuskunta Metsäliiton hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta voi ottaa rauhallisemmin. Konsernin suuri rakennemuutos alkaa olla ohi.
”On ollut tosi mielenkiintoinen jakso, vaikka kaikkia vaiheita ei haluaisi elää uudelleen. Tunnelmat olivat vähän toiset vuonna 2005, kun havaittiin, ettei silloisella paketilla pärjää. Nyt keskitytään kilpailukyvyn parantamiseen ja toiminnan tehostamiseen valituilla toimialoilla.”
Asunta siirtyi hallintoneuvostosta hallituksen jäseneksi 2005 ja on johtanut sitä vuodesta 2008. Vuodesta 2005 lähtien Metsäliitto on myynyt ja sulkenut tehtaita sekä maksanut velkaa pois. Kaiken mahdollisen sijaan yhtiö on keskittynyt tuottamaan kartonkia, sellua, pehmopapereita, sahatavaraa, vaneria ja kertopuuta.
Metsä Group on nyt Suomen suurista metsäteollisuuskonserneista kannattavin. Hintojen laskusta kärsivää paperia se tekee enää Ruotsin Husumissa. Sielläkin yksi paperikone on muutettu valmistamaan aaltopahvin pintakartonkia.
Husumia, kuten muitakin investointeja, punnittiin tarkkaan. Viime vuosina Metsä Group on suunnannut mittavia investointeja muun muassa bioenergian käytön lisäämiseen massatehtaidensa yhteydessä. Joutsenon sellutehdas tuottaa puunkuoresta kaasuttamalla energiaa. Samankaltaista uudistusta harkitaan Kemin tehtaalle.
Konserni päätti vuosi sitten luopua yhteisestä biodieselhankkeesta Vapon kanssa. Sen riippuvuus julkisesta tuesta nähtiin liian suurena riskinä.
”Olemme linjanneet, että investoinnin pitää olla kannattava ihan omillaan. Se on nähty, että tukipolitiikat voivat muuttua nopeasti.”
Asuntaa ärsyttää puhe sellutehtaista hiipuvana teollisuutena.
”Suomen sellutehtaat ovat valtaosin hyvin elinvoimaisia. On sellaisia ismejä, että biojalostamo kuulostaa fiksulta laitokselta, kun sellutehtaassa on vanhanaikaisen tehtaan leima. Tosiasiassa sellutehdas on biojalostamon sydän, jossa pystytään hyvin tehokkaasti käsittelemään puuta, ottamaan siitä erilleen arvokkaat ainesosat ja tuottamaan jätteistä bioenergiaa.”
Asunta kiittelee osuuskunnan yli 123 000 jäsentä, jotka ovat pitäneet pääomansa yhtiössä vaikeinakin vuosina. Viime aikoina jäsenet ovat sijoittaneet Metsäliittoon yhä enemmän rahaa. Tavoite 40 prosentin omavaraisuusasteesta lähenee, alkuvuonna se oli 35 prosenttia.
”Osuuspääomaa on jo lähes miljardi euroa, se on merkittävä asia. Vastavuoroisesti meidän hallinnossa on pidettävä jalat maassa, ettei lähdetä yltiöpäisiin hankkeisiin mukaan.”
Osuuspääoma ei ole mikään lahjoitus, vaan sille maksetaan kunnon korko, Asunta muistuttaa.
Jäsenten rahaa Metsäliitto tarvitsee investointeihin ja puskuriksi epävakailla maailmanmarkkinoilla. Omistajien luottamus lisää muidenkin rahoittajien suopeutta.
”Eihän mikään pankki tai rahoituslaitos usko firmaan, jos omistajat eivät usko siihen. Kun Metsäliitto laski liikkeelle joukkolainan, se ylimerkittiin. Ammattisijoittajat olivat yllättyneitä osuuskunnan hyvästä taseesta ja taloudellisesta asemasta. Oli tosi hienoa huomata, että meihin luotetaan.”
Metsätalouden kannattavuutta Asunta parantaisi hoitamalla taimikot ajoissa ja keskittämällä leimikoita. Parhaat ostohenkilöt onnistuvat järjestämään hakkuukoneille pitkiä työmaita.
”Jos joku tekee harvennusleimikon, joka ei ole vallan kauhean suuri, ostaja soittaa naapurit läpi, jotta saadaan kunnon keskittymä aikaiseksi. Koneyrittäjät kiittävät, ja tietysti myös firman maksukyky paranee. Harvennusten lykkäämisessä suhdannesyistä ei ole mitään järkeä.”
Puukaupassa Metsä Group pyrkii olemaan tasainen ostaja, joka palkitsee uskollisuudesta. Säännöllinen myyjä huomioidaan esimerkiksi silloin, kun hänellä on kiire myydä myrskyn kaatamat puut. Kaupan jälkeen puut tavallaan jatkavat kasvuaan osuussijoituksina, jos myyjä haluaa.
Tänä vuonna puukauppa on sujunut Metsä Groupin näkökulmasta hyvin. Puutuotteetkin ovat yltäneet kelvolliseen tulokseen.
Silti Asunta on tyytymätön sahauksen jatkuvasti heikkoon kannattavuuteen. Niin metsänomistajien valitsema edusmies kuin onkin, hän pitää ongelmallisena, että tukin hinta ei juuri jousta laskusuhdanteessa.
”Jos me haluamme pitää asemamme, huononkin suhdanteen aikana pitäisi saada tavaraa maailmalle. Mikä olisi se mekanismi? Puun hinnan pitäisi seurata tuotteen hintaa, tämä on tosi vaikea kysymys.”
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
