Metsäyhtiöt tekivät topakoita korotuksia metsiensä arvoon viime vuonna – nosti mukavasti kaikkien tuloksia

Pohjoismaiset isot metsänomistajat SCA, Stora Enso, Tornator ja Holmen korottivat tuntuvasti metsiensä arvoja viime vuonna. Kuva: Risto Jussila

SCA, Stora Enso, Holmen ja Tornator ovat suuria metsänomistajia Pohjoismaissa. Kuva: Elli Paananen

Monissa pohjoismaisissa metsäalan yhtiöissä tehtiin viime vuonna isoja korotuksia metsien arvoon. Isoja nousuja kirjasivat ainakin suurmetsänomistajat Stora Enso, sen osakkuusyhtiö Tornator, SCA ja Holmen. Syyt arvonkorotuksiin vaihtelevat yhtiöittäin, mutta myös yhteisiä syitä löytyy. Reippaat korotukset metsien arvossa nostivat myös yhtiöiden tuloksia viime vuonna.

Esimerkiksi ruotsalaisyhtiö SCA muutti metsiensä arvostusperiaatteita, jonka seurauksena yhtiön oikaisematon liikevoitto nousi liikevaihtoakin suuremmaksi viime vuoden osalta. 19,6 miljardin kruunun liikevaihdolla liikevoittoa kertyi 21,1 miljardia kruunua. Tästä metsien arvonnousun osuus oli 16 miljardia kruunua eli noin 1,5 miljardia euroa.

Arvonnousua SCA perustelee viime vuonna toteutetulla selvityksellä, jonka mukaan sen metsien puusto on 11 miljoonaa kuutiota suurempi kuin aiempi kartoitus vuodelta 2012–2013 ennusti viime vuoden tasoksi.

Noususta hieman yli puolet kertyi SCA:n mukaan puuston odotettua ripeämmästä kasvusta, vajaa puolet taas parantuneista mittausmenetelmistä. Metsää SCA:lla on kaikkiaan noin 2,6 miljoonaa hehtaaria.

Myös toinen ruotsalaisyhtiö, Holmen, nosti vuodenvaihteessa metsiensä arvoa tuntuvasti. Taseessa metsien arvo liki kaksinkertaistui vuodesta 2018. Holmenilla arvonnousun ansiosta liikevoitto nousi 11,1 miljardiin kruunuun, kun liikevaihtoa viime vuodelta kertyi 17 miljardia. Metsien arvonnousun osuus tästä oli lähes yhdeksän miljardia kruunua, eli yli puolet liikevaihdosta.

Holmenin metsät arvostettiin käypään arvoonsa, joka huomioi metsämaan hinnan nousun sekä metsien kasvun. Pohjois- ja Keski-Ruotsissa metsämaan hinta on karkeasti kaksinkertaistunut Holmenin mukaan vuodesta 2002. Etelä-Ruotsissa sen hinta on noussut tätäkin enemmän.

Metsien kasvun Holmen laskee voimistuneen noin viidenneksellä vuodesta 2000. Metsien arvoon on laskettu myös odotus, että metsät kartuttavat tuloa puuntuotannon lisäksi vaikkapa maanlouhinnasta, maanvuokrauksesta tuulivoimalle ja tulevaisuuden puulajien kasvatuksesta.

Metsiä Holmenilla on kaikkiaan 1,3 miljoonaa hehtaaria, josta tuottavaa metsämaata on jotakuinkin miljoona hehtaaria. Yhtiön metsistä valtaosa on Pohjois-Ruotsissa.

Myös Suomessa isot yhtiöt ovat korottaneet metsiensä arvoja. Stora Enso nosti metsiensä tasearvoa viime vuonna, kun sen osuus ruotsalaisen metsäyhtiön Bergvik Skogin metsäomistuksista siirtyi suoraan Stora Enson omistukseen.

Samalla Stora Enson metsäomistus Ruotsissa nousi 1,4 miljoonaan hehtaariin. Metsäomaisuuden arvonnousu paransi yhtiön IFRS-liiketulosta viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä puoli miljardia euroa.

Metsäsijoitusyhtiö Tornator nosti sekin viime vuonna metsäomaisuutensa arvoa tuntuvasti. Sen arvonnousu oli noin 15 prosenttia metsien tasearvosta, ja metsien arvonnousun ansiosta Tornatorin liikevoitto käyvin arvoin nousi viime vuonna yli kaksinkertaiseksi liikevaihtoon verrattuna. Tornatorilla on Suomessa metsiä noin 630 000 hehtaaria.

Tornatorin toimitusjohtajan Henrik Niemisen mukaan metsien arvonnousussa näkyy matala yleinen korkotaso. ”Markkinakorot ovat olleet pitkään alhaalla, se on yksi ajuri, joka vaikuttaa yhtiöissä. Samoin metsätilojen arvot ovat markkinoilla nousseet. On pyritty pääsemään lähemmäs tilannetta, että arvo olisi linjassa metsän hinnannousun kanssa.”

Myös puuston kasvua kiihdyttävä ilmaston lämpeneminen näkyy Niemisen mukaan pitkän aika­välin tekijänä metsien arvonnousussa. Ruotsissa arvostuksia ovat nostaneet tilinpäätöskäytännöt.

”Ruotsissakin moni seuraa tilinpäätöksessä IFRS-mallia, jonka tulkintaan on tullut muutoksia. Se on saanut aikaan arvonmuutoksia, jotka suuntautuvat ylöspäin.”

Edellisen kerran Tornator nosti metsien arvostusta isolla harppauksella vuonna 2016. Kuten silloin, myös nyt nostoa selitti isosti niin sanottu diskonttokoron lasku, metsien kasvaneet hakkuumahdollisuudet ja pitkän ajan puunhintanäkymä.

Siinä missä metsien arvoa kirjataan ylöspäin, myös lasku on mahdollista. Siihen Niemisen mukaan ei kuitenkaan yksittäinen vuosi vaikuta, vaan kyse olisi pidemmän ajan muutoksista metsän arvostuksessa käytettävissä tekijöissä, kuten markkinakoroissa tai puun hintaennusteissa.

Lue lisää: Suomen metsien arvo voi olla lähes 100 000 euroa asukasta kohti – maailman metsien arvo kaksinkertaisesti globaalien osakemarkkinoiden verran