Metsäsektori selviää koronakriisistä monia aloja paremmin – sahateollisuus ja pienyritykset kärsivät eniten, PTT ennustaa

Sahatavaran huhti–kesäkuun vientinäkymät Eurooppaan ovat heikot, koska rakentaminen on monessa Euroopan maassa lähes seisahtunut, PTT arvioi. Kuva: Kai Tirkkonen

Koronakriisi iskee metsäsektorin eri toimijoihin hyvin vaihtelevasti, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste.

Ala selvinnee ennusteen mukaan koronan aiheuttamista ongelmista monia muita toimialoja paremmin, mutta erot yritysten välillä ovat suuria.

Eniten kärsii mekaaninen metsäteollisuus kuten sahat. Metsäala voi kuitenkin elpyä kriisistä varsin nopeasti, jos tilanne ei aja tuotantoketjun pienempiä yrityksiä konkurssiin.

Kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden näkymät ovat hyvin erilaiset.

Sellun ja kartongin vienti vetää PTT:n mukaan tänä vuonna kohtalaisesti, sillä koronakriisi luultavasti lisää pehmopaperien kysyntää, ja verkkokaupan kasvu pitää pakkausten menekkiä yllä.

Toisaalta sanomalehtipaperissa kysynnän lasku näkyy jo. Sanomalehtipaperin hinta on laskenut viime viikkoina Euroopassa selvästi muita paperilajeja nopeammin.

”Suomessa tuotettu pehmopaperi käytetään pääosin kotimaassa. Mutta pehmopaperin kasvanut käyttö maailmalla tarkoittaa sitä, että havupuusta tehtävälle sellulle on kysyntää”, kertoo PTT:n vanhempi tutkija Emmi Haltia.

Mekaanisen metsäteollisuuden tilanteen PTT arvioi olevan huomattavasti vaikeampi.

Pandemian ja alkuvuoden lakon vuoksi sahatavaran ja vanerin vienti sekä tuotanto vähenevät voimakkaasti.

Sahatavaran huhti–kesäkuun vientinäkymät Eurooppaan ovat heikot, koska rakentaminen on monessa Euroopan maassa lähes seisahtunut.

Suomessakin korona on hidastanut rakentamista. Kiinassa sen sijaan rakennustöitä käynnistellään jo uudelleen.

”Vientinäkymät Kiinaan ja Japaniin ovat kohtalaiset, sillä näissä maissa epidemia on saatu pidettyä kohtalaisesti kurissa. Vientiä niihin kuitenkin rajoittaa konttipula”, metsäekonomisti Matti Valonen sanoo.

Hakkuissa jo alkuvuoden lähtötilanne oli huono, kun lämmin sää esti talvileimikoiden korjuun isossa osassa Suomea, ennusteessa todetaan.

Korjuuyrittäjien tilanteen PTT arvioi olevan erittäin vaikea, jos hakkuut vaimenevat koronan myötä.

Hakkuumäärän ennustetaan vähenevän tänä vuonna erityisesti uudistusleimikoiden korjuussa, kun sahatavaran tuotanto laskee ainakin alkuvuoden ajan.

Puukauppoihin koronakriisin suorat vaikutukset ovat PTT:n mukaan pienemmät, mutta epävarma kysyntätilanne hiljentää markkinoita, ja puun hinnat laskevat tänä vuonna.

Myös yksityismetsien bruttokantorahatulot tulevat laskemaan.

”Elpyminen kuitenkin näkyy puukaupoissa nopeammin kuin tuotannon tai viennin luvuissa. Hakkuut palautuvat ensi vuonna shokista, jos korjuu- ja kuljetusyritykset selviytyvät kriisistä”, sanoo tutkimusjohtaja Paula Horne.

Koko metsäteollisuutta ja puunkorjuuta vaivaavat PTT:n mukaan lisäksi työvoimaan, kuljetuksiin ja ulkomaisten komponenttien saatavuuteen liittyvät ongelmat.

Laajamittaiset sairastumiset, karanteenit ja eristystoimenpiteet vähentävät teollista tuotantoa Euroopassa.

Suomessakin tehtailla tehdään erikoisjärjestelyjä tuotannon turvaamiseksi, mutta riskit toiminnan häiriintymiseen lisääntyvät, kun epidemia jatkuu.

Työntekijöiden saaminen tuotantolaitoksiin ja kuljetustehtäviin voi hankaloitua, mikä voi pahimmillaan vaikuttaa merkittävästi tuotantoon, PTT varoittaa.

Tuotantoa saattavat haitata PTT:n mukaan myös mahdolliset viivästykset tai katkokset tuontivälituotteiden sekä tuotantokoneiden ja -laitteiden varaosien toimituksissa.

Pandemia saattaa pidempään kestäessään vaikuttaa puun korjuuseen, kun koneiden huoltotyöt hidastuvat, ennusteessa todetaan.

Lisäksi maailmankaupan kuljetukset ovat häiriintyneet pahasti. Se vaikuttaa esimerkiksi konttien saatavuuteen sekä hintaan ja sitä kautta Kiinan-kauppaan.

Euroopassa maakuljetukset ovat hidastuneet rajoilla tehtävien selvitysten vuoksi, mutta toisaalta raiteilta on vapautunut kapasiteettia tavarakuljetuksiin.

”Kaupan häiriintyminen voi luoda pullonkauloja ja kohottaa kustannuksia. Se vaikuttaisi Suomen vientiin”, Matti Valonen sanoo.