Puupohjainen pakkausmateriaali vei voiton Uusi puu -kilpailussa – näkyy jo ensi vuonna kaupoissa yrttien ja salaattien kelmuissa

Welmu Internationalin teknologiajohtaja Martta Asikainen ja toimitusjohtaja Jaakko Kaminen esittelivät tiistaina Helsingissä puupohjaista pakkausmateriaaliaan. Ensimmäinen demovaiheen tuote valmistettiin Järvikylä-brändin yrteille. Kuva: Hanna Linnove

Muovilta näyttävä ja käteen tuntuva kalvo kietoutuu monille suomalaisille tutun Järvikylän basilikapuskan ympärille.

Yrttejä kiertävät näyttelyvieraat ovat ihmeissään: Woodly-materiaalista valmistettu kalvo onkin pelkän muovin sijaan puupohjainen.

"Woodly-materiaali on innovaatio, jossa konkretisoituvat suomalainen osaaminen ja kuluttamisen ekologinen tulevaisuus", kertoi materiaalin kehittäneen Welmu Internationalin toimitusjohtaja Jaakko Kaminen.

Pakkausmateriaali palkittiin tiistaina Helsingissä Uusi puu -kokonaiskilpailun parhaana puuta hyödyntävänä ratkaisuna.

Kilpailu järjestettiin kolmatta kertaa, ja voittaja valittiin 16 ehdokkaan joukosta. Kilpailun tuomaristo arvosti uuden pakkausmateriaalin skaalautuvuutta ja näki materiaalin lupaavana suuren markkinapotentiaalin ratkaisuna.

Uusi puu on yli 20 suomalaisen organisaation yhteisö, joka edistää puun käyttöön perustuvaa biotaloutta ja kertoo puupohjaisten tuotteiden merkityksestä yhteiskunnallisille vaikuttajille sekä poliittisille päätöksentekijöille.

"Woodly-materiaali on tärkeä innovaatio ja hieno esimerkki siitä, miten vastuullisesti hoidettujen metsien puusta saadaan ympäristöystävällisempää materiaalia päivittäistavarapakkauksiin", totesi Uusi puun projektipäällikkö Susanna Winqvist.

Muovin korvaamiseen soveltuvan pakkausmateriaalin pääraaka-aine on havusellu. Uusiutuvan materiaalin osuus tuotteesta on tällä hetkellä 40–60 prosenttia. Yrityksen mukaan materiaali ei kuitenkaan sisällä "perinteistä muovia".

"Woodly-materiaalin valmistus onnistuu samoilla menetelmillä ja samoissa tehtaissa muovin kanssa ilman uusia investointeja", Kaminen vakuutti.

Yritys tavoittelee kokonaan puusta valmistettua materiaalia, mutta toistaiseksi se on vielä liian kallis pakkausmateriaaliksi.

1900-luvun puolella keksittyyn selluloosapohjaiseen sellofaaniin verrattuna hän korostaa Woodly-materiaalin kirkkautta ja saumautumista. Kamisen mukaan saumautuvassa sellofaanissa on yleensä mukana myös muovia.

"Aloitamme Woodly-tuotteiden kaupallistamisen ensi vuoden aikana. Ensimmäisenä markkinoille lanseerataan yrttien ja salaattien kelmupakkaus, jota olemme jo valmistaneet teollisessa prosessissa yhteistyössä Järvikylän kanssa."

Kamisen mukaan yritys ei aio tehdä kaikkea itse vaan hoitaa teollistamista ja kaupallistamista partnereiden kanssa. Yritys ei siis tuota materiaalia itse vaan myy lisenssejä pakkausmateriaaleja valmistaville yrityksille.

"Keskitymme ensin kotimaahan, jonka jälkeen otamme askeleen maailmanmarkkinoille. Useampi suurempi brändi on jo esittänyt kiinnostuksensa tuotettamme kohtaan."

Yritys aikoo kehittää materiaalistaan kolme eri tuotesarjaa. Kääreiksi ja kelmuiksi sopivien kalvotuotteiden lisäksi se on tehnyt kehitystyötä ruiskuvalettujen ja kartongin sekä paperin päällysteeksi sopivien tuotesarjojen kanssa.

"Haluamme viedä ennen kaikkea suomalaista osaamista maailmalle", Kaminen vakuutti palkintotilaisuudessa.

Uusi puu -kilpailun voittaneen puupohjaisen Woodly-materiaalin lisäksi tuomaristo palkitsi kolmen eri kategorian parhaat innovaatiot.

Resurssiniukkuus-kategorian voiton nappasi Soilfood, joka valmistaa jalostettuja maanparannuskuituja metsäteollisuuden sivuvirroista.

Yrityksen mukaan kuitujen lisääminen peltomaahan parantaa muun muassa sen kykyä pidättää ravinteita, mikä vähentää maatalouden ravinnepäästöjä. Lisäksi sen avulla voidaan parantaa peltomaan multavuutta ja rakennetta.

Woodio vei voiton kaupungistuminen-kategoriassa valmistamallaan vedenkestävällä puukomposiitilla, jonka ensimmäinen sovellus on lavuaari. Tuomaristo piti tuotetta tervetulleena ratkaisuna ja esimerkkinä pitkäkestoisesta hiilivarastotuotteesta.

"Lähes 80 prosenttia lavuaarin raaka-aineista on haapahaketta, ja se voidaan hyödyntää käytöstä poistamisen jälkeen energiana", kertoi yrityksen markkinointipäällikkö Outi Hartman.

Väestörakenteen muutokset -kategorian voittajaksi nousi Innomost. Yritys valmistaa koivun kuoresta kosmetiikan raaka-aineita.

Innomostin toimitusjohtajan Sami Selkälän mukaan koivun kuoren nykyinen hyödyntäminen on vajavaista.

"Maksimoimme metsäteollisuuden sivuvirtojen arvon, kun saamme korvattua välttämättömiä kosmetiikkateollisuuden raaka-aineita koivukuoresta saatavilla aineilla."