Metsätilojen pieni koko vaikeuttaa teollisuuden toimintaa Sloveniassa

LJUBLJANA, SLOVENIA (MT)

Sloveniassa on valtavasti metsänomistajia. Valtaosa metsätiloista on kuitenkin pieniä, alle hehtaarin suuruisia. Kun hakattavaa on vain muutamia runkoja kerrallaan, puukauppoja on vaikea solmia.

Metsäteollisuutta syntyykin tavallisesti sinne, mistä puuta on tasaisesti saatavilla – ei siis Sloveniaan.

Edes metsähaketta käyttävät energialaitokset eivät menesty Sloveniassa.

”Slovenian isoin hiiltä ja puuta käyttävä CHP-laitos sijaitsee pääkaupungissa Ljubljanassa. Laitos käyttää noin 60 000 tonnia haketta vuodessa, mutta kaikki on tuontitavaraa Kroatiasta”, Slovenian metsäntutkimuslaitoksessa työskentelevä tohtori Nike Krajnc kertoo.

Pienessä mittakaavassa slovenialaista puuta kyllä käytetään lämmitykseen. Fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu on lisännyt puulämmityksen suosiota kodeissa.

Slovenian metsistä hakataan vuosittain noin 4 miljoonaa kuutiometriä puuta. Määrästä lähes puolet, 1½–2 miljoonaa kuutiota, viedään jalostamattomana ulkomaille.

Valtaosa viennistä suuntautuu kahteen naapurimaahan: Itävaltaan ja Italiaan.

Itävallassa on suuria sahoja, jotka tarvitsevat havutukkia ja ostavat sitä naapurimaista. Italiassa taas on huonekaluteollisuutta ja pellettien tuotantolaitoksia.

Kummassakin maassa metsänomistajalle maksetaan puusta parempi hinta kuin Sloveniassa.

Vielä Jugoslavian aikaan Sloveniassa oli useita sahoja ja huonekalutehtaita.

”Silloiset huonekalutehtaat toimivat sahojen yhteydessä. Kun huonekalutehdas kaatui, myöskään saha ei voinut jatkaa toimintaansa”, Krajnc kertoo.

Vasta viime vuosina Sloveniassa on alettu pohtia, miten puulle löydettäisiin uudenlaista käyttöä – ja mieluiten sellaista, joka ei kilpailisi samoista markkinoista naapurimaiden kanssa.

”Erilaisten komposiittien valmistaminen olisi yksi mahdollisuus”, Krajnc pohtii.

”Yhtiöt eivät kuitenkaan halua käyttää rahaa tuotekehitykseen. Ne pyrkivät saavuttamaan voittoja mahdollisimman nopeasti.”

Jos metsänomistajalla on puoli hehtaaria metsää, metsällä tuskin on suurta taloudellista merkitystä. Siitä huolimatta monikaan ei ole valmis myymään suvulta perimäänsä tilaa vaan pitää sen sitkeästi hallussaan.

Metsätilojen keskikoko pysyy toisin sanottuna pienenä.

”Metsänomistajalle, jolla on 10–30 hehtaaria metsää, yhteistyöstä toisten metsänomistajien kanssa voisi olla apua. Mutta täkäläiset metsänomistajat eivät luota toisiinsa. He pelkäävät, että toinen hyötyy yhteistyöstä heitä itseään enemmän”, Krajnc kuvaa.

Kymmenisen vuotta sitten Sloveniaan perustettiin metsänomistajien yhdistys. Toiminta on kuitenkin pienimuotoista, sillä yhdistykseen kuuluu nyt noin 3 500 henkilöä. Valtaosa jäsenistä omistaa 5–100 hehtaaria metsää.

”Yhdistyksen kautta metsänomistajat saavat tietoa esimerkiksi metsäpolitiikan muutoksista ja puun ostajista. Heille voidaan tarjota koulutusta, kursseja ja retkiä”, yhdistyksen pääsihteeri Jože Mori kertoo.

HELI VIRTANEN

Avaa artikkelin PDF