
Vuoden myrskyisin aika alkaa – tuulituhot vaativat metsänomistajalta toimintaa
Tuulituhot altistavat metsän myös hyönteistuhoille. Myrskyn kaatamat puut tulee korjata määräaikaan mennessä pois.
Paula-myrsky kaatoi vuonna 2021 hetkessä noin neljän miljoonan kuution edestä puuta. Kuva: Kai TirkkonenVuoden myrskyisimmän kuukaudet ovat nyt käsillä: Suomessa myrskyää eniten marras-, joulu- ja tammikuussa, kertoo Foreca.
Suomen metsäkeskuksen mukaan tuulituhoja ei ole mahdollista ehkäistä täysin, mutta tuhoriskiä voi pienentää metsänhoidon toimenpiteillä. Pitkään ylitiheänä kasvaneet metsiköt ovat harvennuksen jälkeen erityisen alttiita tuulituhoille, joten taimikonhoito ja ensiharvennus on syytä tehdä ajallaan.
Kuusikon tuulituhoja voi ehkäistä istuttamalla metsään lisäksi mäntyä ja koivua. Myös leimikon muotoilu voi auttaa: Avohakkuun reunat ovat alttiita tuulituhoille. Kaistalehakkuussa kaistaleet kannattaa hakata niin, että ne ovat kohtisuorassa tuulia vasten.
Apua tuulituhojen ehkäisyyn voi hakea myös Luonnonvarakeskuksen metsätuhoriskikartasta. Kartan mukaan tuulituhoille alttiita alueita ovat etenkin Järvi-Suomi ja Kaakkois-Suomi. Lapissa, etenkin käsivarren ja aivan pohjoisimman Lapin alueella tuulituhoja on vähiten.
Laajojen tuhojen jälkeen puiden korjaaminen on syytä aloittaa välittömästi. Sinistäjäsieni voi iskeä kaatuneeseen puuhun ja pilata puutavaran. Sen seurauksena metsään voi syntyä hyönteistuhoja tulevien vuosien aikana.
Lain mukaan metsänomistaja on velvoitettu poistamaan myrskyn tai muun luonnontuhon vaurioittamat puut, joista voi levitä metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä. Velvollisuus syntyy, kun metsässä on vahingoittuneita, tyviläpimitaltaan yli 10 senttimetriä paksuja kuusia enemmän kuin 10 tai vahingoittuneita mäntyjä enemmän kuin 20 kiintokuutiometriä hehtaaria kohti.
Syyskuun ja toukokuun välillä kaadettu puu on kuljetettava pois metsästä tai välivarastosta heinä-elokuun aikana. Ajankohta vaihtelee sen mukaan, ollaanko A-, B- vai C-vyöhykkeellä.
Yksittäisiä tuhoja ei aina kannata korjata, sillä korjuukustannukset voivat nousta hyötyjä suuremmiksi. Lisäksi yksittäiset kaatuneet puut lisäävät metsän monimuotoisuutta.
Jos havaitset metsässäsi myrskyn vastikään kaatamia tai vaurioittamia puita, ota yhteyttä metsäammattilaiseen.
Vuoden 2011 Tapaninpäivän myrsky kaatoi miljoonia kuutioita puuta ja jätti sadattuhannet kotitaloudet ilman sähköä. Kuva: Kari SalonenMyrskyn kaatamien puiden korjaaminen kannattaa tehdä hakkuukoneella, koska se vähentää työtapaturman riskiä. Moottorisahan käyttö edellyttää ammattitaitoa. Myös kokeneen ammattilaisen on pidettävä työturvallisuus mielessä ja maltettava pitää tilanteeseen sopiva työtahti.
Sähkölinjoille kaatuneiden puiden korjuun teettää linjan haltija eli useimmiten paikallinen sähköyhtiö. Sähköyhtiöön on otettava yhteyttä aina, kun on olemassa riski, että puu kaatuu linjan päälle.
Mikäli puita on kaatunut paljon ja niiden pois kuljettaminen aiheuttaa kohtuuttomasti kustannuksia, metsänomistaja voi selvittää mahdollisuuksia luonnonsuojeluun. Esimerkiksi Metso-ohjelmaan otetaan runsaslahopuustoisia metsiä. Jos metsässä on vakuutus myrskytuhojen varalta, omaan vakuutusyhtiöön on syytä olla yhteydessä heti tuhon toteamisen jälkeen.
Muistatko nämä myrskyt?
Vuonna 2001 Pyry- ja Janika-myrskyt kaatoivat yhteensä 7,3 miljoonaa kuutiota puuta.
Vuonna 2010 Asta-, Lahja- ja Veera-myrskyjen sarja kaatoi 8,1 miljoonaa kuutiota puuta.
Vuonna 2011 Tapani- ja Hannu-myrskyt kaatoivat 3,5 miljoonaa kuutiota puuta.
Vuonna 2013 Seija-myrsky kaatoi noin miljoona kuutiota puuta.
Vuonna 2015 Valio-myrsky kaatoi noin miljoona kuutiota puuta.
Vuonna 2021 Paula-myrsky kaatoi vain 20 minuutissa kaksi miljoonaa kuutiota puuta valtion mailla. Yhteensä myrskyssä kaatui puuta noin neljä miljoonaa kuutiota.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat








