Tekoäly voi havaita orastavan hyönteistuhon puun kuivuneesta latvuksesta – Bitcompin metsäjärjestelmät kiinnostavat kotimaassa ja Keski-Euroopassa

Bitcomp tarjoaa älykkäitä metsäjärjestelmiä ja paikkatietoanalyysejä. Toimitusjohtaja Tapani Stjernvall (vas.) ja tuotepäällikkö Eero Kananen esittelivät viime viikolla Jyväskylässä Bitcompin ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyössä kehittämää uutta verkkopalvelua OmaMetsää. Kuva: Petteri Kivimäki

Metsäsuunnittelussa päästään tulevaisuudessa yhä tarkemmalle tasolle tekoälyn ja satelliittien keräämän datan avulla.

Näin kertovat paikkatietoon erikoistuneen Bitcomp Oy:n toimitusjohtaja Tapani Stjern­vall ja tuotepäällikkö Eero Kananen.

”Uskomme, että tekoäly on tulevaisuudessa nykypäivää. Metsätuhojen lisäksi sen avulla voidaan ennakoida esimerkiksi metsänhoitotoimenpiteiden tarvetta”, Kananen kertoo.

Laserkeilaus ja maastokäynnit ovat olleet pitkään pääasiallinen metsäsuunnittelun työkalu.

Rinnalle nousevilla itse oppivalla tekoälyllä ja satelliittiseurannalla ei ole tarkoitus korvata muita menetelmiä, vaan tarkentaa puustotietoa entisestään ja ylläpitää tietoa mahdollisimman ajantasaisena.

Käytännössä tekoäly voisi havaita satelliittidatasta esimerkiksi uhkaavan hyönteistuhon puiden latvusten kuivumisesta tai taimikonhoidon tarpeen metsän pusikoitumisesta.

Näin voitaisiin vähentää maastokäyntejä ja keskittää metsänhoitotyöt kiireellisimmille kohteille.

Satelliiteista saadaan Kanasen mukaan tietoa nopealla syklillä ja edullisesti.

Bitcomp kehittää parhaillaan Euroopan Avaruusjärjestön (ESA) osarahoittamassa hankkeessa satelliittiseurantaan perustuvia metsäpalveluita.

Yhtiö on jo aiemmin kehittänyt palvelun hakkuiden seurantaan. Sitä käyttää muun muassa metsäkeskus.

Hankkeessa tekoälyä kehitetään tunnistamaan ennalta­ehkäisevästi myös metsien terveysriskit ja myrsky- ja hyönteistuhot.

Laajojen kirjanpainajatuhojen kanssa kamppaillut Saksa on ollut siksi erityisen kiinnostunut hankkeesta.

Yhtä tärkeää tiedon keräämisen kanssa on siitä viestiminen metsänomistajille.

Hyönteistuhojen kohdalla nopeus on valttia, minkä vuoksi esimerkiksi Saksassa paperipostin tilalle kaivataan kipeästi digitaalista ja tehokasta tiedonvälitystä.

”Suomi on edelläkävijä metsänhoidossa ja metsäalan digitalisaatiossa. Osaamisen viemisessä ulkomaille on valtava arvo ja potentiaali”, Stjernvall painottaa.

Bitcompia voisi kuvailla maa- ja metsätaloutta läpileikkaavaksi taustatoimijaksi. Yhtiön kehittämiä järjestelmiä käyttävät muun muassa Tornator, metsäkeskus, Stora Enso ja Ruokavirasto.

Metsäjärjestelmien tulee palvella kaupungistuvan metsänomistajakunnan moninaisia arvoja, Stjernvall korostaa.

Siksi taloudellisten arvojen lisäksi esimerkiksi hiilitaseen laskemisen ja optimoinnin tulee olla mahdollista metsäjärjestelmissä.

Räätälöityjen ohjelmistojen lisäksi Bitcomp myy omia tuotteittaan esimerkiksi metsäpalveluyrityksille, kunnille ja yhteismetsille. Näitä ovat esimerkiksi puunhankinnan käyttöön kehitetty WoodsApp ja metsä- ja leimikkosuunnittelun apuväline Foresta.

Vaikka yrityksen juuret ulottuvat 1990-luvulle saakka, on kovin kasvuspurtti otettu vasta viime vuosina. Merkittävä etappi oli vuonna 2018 vapautunut metsävaratieto.

Stjernvallin mukaan Bitcomp oli tuolloin hyvin ajan hermolla: ensimmäinen avoimeen metsävaratietoon pohjautuva tuote julkaistiin kolmen kuukauden kuluttua.

Viime vuonna yhtiön liikevaihto kasvoi hieman yli kolmesta neljään miljoonaan euroon ja henkilöstö 20:llä noin 60 työntekijään. ”Tänä vuonna liikevaihdon tavoite on viisi miljoonaa”, Stjernvall sanoo.

Korona ei ole ollut kasvun esteenä, mutta toimintaan se on vaikuttanut hieman esimerkiksi viivästyneinä hankkeina.

IT-alalla kilpailu osaavista työntekijöistä on kovaa. Stjernvallin mukaan Bitcomp on kuitenkin onnistunut haalimaan joukkoonsa hyviä osaajia.

”Vaikka meiltä löytyy paljon ohjelmisto- ja paikkatieto-osaamista, emme ole perinteinen IT-toimija. Työntekijöistä 14:llä on metsäalan tutkinto”, Kananen täydentää.

• Paikkatietoon ja metsäjärjestelmiin erikoistunut yritys.
• Noin 60 työntekijää.
• Pääkonttori Jyväskylässä.
• Suomessa toimipisteet myös Seinäjoella, Vimpelissä ja Joensuussa.
• Lisäksi ulkomailla 15 hengen toimipiste Puolassa ja viiden hengen myyntitoimipiste Saksassa.