Uusi tutkimus osoittaa: Eurooppa ei ollut tiheästi metsittynyt ennen nykyihmisen saapumista

Perniössä sijaitseva Somerikon niitty voisi muistuttaa Eem-lämpökauden maisemaa Euroopassa. Kuva: Carolina Husu

Euroopan on perinteisesti ajateltu olleen tiheästi metsittynyt ennen nykyihmisen saapumista mantereelle. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa avoimen ja puoliavoimen kasvillisuuden olleen Euroopassa paljon odotettua yleisempää.

Uusi tutkimus perustuu 120 000 vuoden takaisen Eem-lämpökauden tutkimukseen, kertoo Helsingin yliopisto tiedotteessaan. Eem-kausi oli viimeisin nykyistä muistuttava ilmastovaihe, jolloin nykyihminen ei ollut vielä saapunut Eurooppaan. Suomessa Eem-kautta on tutkittu Lapin Soklissa, jossa Helsingin yliopiston tutkijat analysoivat arktisella alueella harvinaista Eem-kautista kerrostumaa.

“Uusi tutkimus asettaa Soklin aineistomme äärimmäisen kiinnostavaan eurooppalaiseen kontekstiin. Näyttää silti, että luonnollinen kasvillisuus ajalla ennen ihmisen saapumista oli hyvin erilainen kuin on yleisesti ajateltu, aina Välimereltä Arktikselle”, sanoo uuteen tutkimukseen osallistunut akatemiatutkija J. Sakari Salonen Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen osastolta.

Biologian ja metsätieteen oppikirjat opettavat, että laajat osat Euroopasta olivat luonnontilassa sankkojen metsien peitossa. Perinteisen käsityksen mukaan esi-isämme kaatoivat metsät, kuivattivat suot ja synnyttivät nummien ja niittyjen leimaaman maiseman, josta muodostui keskeinen eurooppalainen kulttuuriympäristö ennen modernin maatalouden aikakautta.

Århusin yliopiston uusi tutkimus kuitenkin muuttaa tätä käsitystä. “Ajatus siitä, että maisema olisi ollut halki mantereen sankan metsän peitossa on yksinkertaisesti väärä. Tuloksemme osoittavat, että meidän täytyy uudelleenarvioida käsitystämme Euroopan luonnosta, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja Elena Pearce, postdoc-tutkija Århusin yliopiston Biologian laitokselta.

Tutkijaryhmä kokosi siitepölynäytteitä isosta osasta Eurooppaa. Näytteiden perusteella havaittiin, että iso osa Eem-kauden kasveista oli lajeja, jotka eivät menesty tiheässä metsäympäristössä. Tulokset osoittavat, että isoa osaa maisemasta peitti pähkinäpensas.

Laskelmien mukaan noin 50:stä 75:een prosenttia maa-alasta peitti avoin tai puoliavoin kasvillisuus. Tämän todennäköisimmin aiheuttivat Eurooppaa tuolloin asuttaneet suuret nisäkkäät, kuten alkuhärät, hevoset, biisonit, elefantit ja sarvikuonot.

Puolalainen tutkimus vahvistaa tätä tulkintaa. Tutkijat analysoivat merckinsarvikuonon fossiileja saadakseen selville tämän suuren eläimen ruokavalion: siitepölyjen ja pienten oksien jäämät hampaiden välissä olivat peräisin pähkinäpensaasta.

Tulokset osoittavat Pearcen mukaan, että suurilla eläimillä on tärkeä rooli ennallistamishankkeissa.

“Ilman suuria eläimiä luontoalueita alkaa dominoida tiheä kasvillisuus, jossa esimerkiksi monet kasvien ja perhosten lajit eivät menesty. Siksi olisi tärkeää palauttaa myös suuret eläimet ekosysteemeihin, jotta voisimme parhaiten tukea luonnon moninaisuutta.”