Talousanalyysi: Havupuukartonki porskuttaa kasvavilla markkinoilla pitkään

Suomen metsäteollisuuden viime aikojen suurin muutos on ollut paperintuotannon vaihtuminen kartongin valmistukseen. 

Suomen metsäteollisuus on uusiutunut roimasti 15 vuodessa. Suurin muutos on paperin vaihtuminen kartongiksi. Päivänpolttava kysymys on, mitä tapahtuu seuraavan parinkymmenen vuoden kuluessa, sillä vuoteen 2040 ja pitemmälle kestävät investoinnit tehdään nyt.

Vaikka sanoma- ja aikakauslehtipaperin käyttö vähenee edelleen, suurin piirtein kaikkien muiden puusta tehtävien tuotteiden tarve kasvaa.

Puun valtti on uusiutuvuus. Tulevaisuus näyttää puulle hyvinkin lupaavalta: rakentamiseen tarvitaan sahatavaraa, pakkauksiin kartonkia ja hyvinvointikansalle pehmopaperia. Erilaisten paperien osuus säilyy vahvana.

Nämä neljä tuotealaa pysyvät tärkeimpinä pitkälle tulevaisuuteen – ja kaikkiin niihin on pitkäkuituinen havupuu loistavaa materiaalia. Havusellusta saadaan vahvaa kartonkia ja pehmopaperia ja havutukista hyvää rakennuspuuta.

Rakentamisessa puulle on erinomaiset näkymät. Tulevina 40–50 vuotena maailmalla rakennetaan enemmän kuin yhteensä tähän asti. Ihmisten määrä ja varallisuus sekä asuntojen määrä ja koko kasvavat rajusti. Puu on taas trendikästä, joten sahoilla ja puutuotetehtailla on lupaava tulevaisuus.

Uusista tuotteista suurimmat odotukset kohdistuvat muovien korvaamiseen, tekstiileihin sekä mahdollisesti biopolttoaineisiin.

Öljymuovin käyttö maailmalla ei suinkaan ole vähentymässä, vaan kasvaa rajua vauhtia. Jatkossa on kysymys siitä, mikä on muovin, kartongin ja erilaisten komposiittien tasapaino. Puun puolesta puhuu yhä kasvava fossiilisen muovin vastaisuus. Muovin etu on helppo muokattavuus lopputuotteeksi.

Elintason kasvaessa kuitujen tarve vaatteisiin kasvaa, eikä öljyn ja puuvillan tuotanto enää riitä, jolloin puuta tarvitaan yhä enemmän. Vaatekuiduissa ei havupuun pitkästä kuidusta ole kuitenkaan etua lehtipuiden ja eukalyptuksen lyhytkuituun verrattuna.

Puusta saatavien erikoiskemikaalien käyttö lisääntyy, mutta niiden arvo ei nouse välttämättä vielä kovin korkealle ainakaan kymmeneen vuoteen. Näihin lukeutuu puun ligniini liimatuotteissa ja hemiselluloosa elintarvikkeissa.

Suomalaiselle metsänomistajalle hyvä uutinen on, että pitkäkuituisen havupuun kysyntä näyttää vahvalta jatkossakin eikä koivukaan mikään ongelma ole.

Havupuuta ei silti pidä lykätä joka paikkaan. Metsän uudistamisessa vanha sääntö on, että kasvatetaan kullekin kasvupaikalle sopivaa puulajia.

Pohjoisemmassa Suomessa havupuu kasvaa entistä kovempaa ilmaston muuttuessa. Aivan etelässä voi miettiä rehevillä kasvupaikoilla muitakin puulajeja kuin kuusta tai koivua. Lahoja kuusikkoja on rannikoilla ja etelässä paljon. Kun niissä alkaa vallita viime vuosisadan Saksan ilmasto, voi lahokuusen tilalle harkita muitakin lehtipuita kuin koivua.

Keski-Suomessa ja pohjoisessa ei muuta kuin havupuuta kannata paljon miettiä, sen verran hyvältä pitkäkuituisen menekki jatkossa näyttää.

Kirjoittaja on tehnyt töitä toimittajana, metsänomistajana ja metsänhoitajana runsaan 30 vuoden ajan. Artikkeliin on haastateltu asiantuntijoita VTT:ltä, Metsä Groupista ja Stora Ensosta.