Pitkä kasvatus ahdistaakuusen paakkutaimen juuria
”Pisimmät taimet eivät välttämättä ole parhaita. Parhaiten kasvuun lähtevät tanakat taimet, joilla tyviläpimitan suhde pituuteen on kunnossa eikä juuristo ole ahtautunut”, sanoo tutkija Jouni Partanen Metsäntutkimuslaitokselta.
Taimien kasvatusaika taimitarhalla vaihtelee. Kasvatusajan pidetessä on vaarana, että taimet kasvavat paakuissa liian kookkaiksi ja juuristoltaan ahtautuneiksi. Se saattaa heikentää taimien pituuskasvua istutuksen jälkeen.
Taimien kasvatusaika on sidoksissa taimilta haluttuun keskipituuteen, joka on yksi taimien laatuvaatimuksista. Kasvatustiheyteen perustuvien keskipituussuositusten perusta on 1970- ja -80 -luvuilta.
Sen jälkeen taimien kasvatusmenetelmät ovat muuttuneet paljon. Uutta on esimerkiksi kohokasvatusta vaativien paakkutyyppien ja suuralustojen sekä lyhytpäivä- ja häirintävalotekniikoiden käyttöönotto.
Samalla kuusen yksivuotisessa kasvatuksessa kylvöt ja taimien siirto kasvihuoneista ulkokentille ovat aikaistuneet.
Liian pitkä kasvatus ahdistaa taimien juuria. Ongelmia voi tulla myös siitä, että taimet kasvavat liian honteloiksi.
”Paakkutaimien nykyinen pituussuositus ei hylkää liian ohuita taimia. Tämän vuoksi voisi olla hyvä asettaa taimien kokosuositusten vaatimukseksi pituuden ohella läpimitta tai läpimitan suhde pituuteen”, näkee Partanen.
Koska taimien kokosuosituksiin on vaikea sisällyttää kasvatusajan kestoa, nykyinen taimien kasvatustiheyteen perustuva pituussuositus toiminee silti paremmin kuin pelkkä läpimittaan perustuva suositus.
Millainen sitten on hyvä taimi? Partanen kertoo, että taimien tanakkuus eli läpimitan suhde pituuteen on todettu parhaiksi istutusmenestystä ennustaviksi tekijäksi. Ne molemmat kasvavat paakkukoon kasvaessa ja kasvutilan väljetessä.
”Suuret taimet lähtevät hyvin kasvuun, jos niiden juuret ovat kunnossa. Pisin taimi ei silti ole välttämättä paras, vaan se voi jäädä juromaan.”
Metlan Suonenjoen taimitarhalla pisimmiksi ja tyviläpimitaltaan paksummiksi kasvaneet aikaisempien kylvöerien taimet kasvoivat istutuksen jälkeen vähemmän pituutta kuin läpimitaltaan ohuemmat myöhäisempien kylvöerien taimet.
Syynä oli todennäköisesti liian pitkä kasvatusaika, minkä vuoksi taimet kasvoivat kookkaiksi, mutta juuristoltaan ahtautuneiksi. Juuriston ahtautuneisuuteen viittaa, että taimien pituuskasvu kentällä oli sitä vähäisempää mitä suurempi oli juuriston tiheys paakussa.
Kuusen taimien jurominen on tuttu ilmiö takavuosilta, kun istutukset tehtiin paakkutaimien sijaan paljasjuurisilla taimilla. Parin kolmen vuoden jäpittäminen lisää heinittymisen ja vesakoitumisen uhkaa.
Metsänomistaja voi arvioida taimen hyvyyttä ja juurten oikeaa kokoa sen perusteella, miten paljon juuria tunkee paakusta ulos.
”Jos jokunen juuri riippuu paakun ulkopuolella, se on vaan hyvä ja kertoo taimen kasvutarmosta. Sen sijaan ulos tunkevat ja pitkällä roikkuvat pääjuuret kertovat liian ahtaaksi käyneestä paakusta”, opastaa Partanen.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
