Elinympäristöjen tila säätelee riistakantoja

LAHTI (MT)

Metsä- ja peltoriistan hyvinvointi on paljolti riippuvainen elinympäristöjen tilasta. Nykyisin elinympäristöjen säilyttämiseen tai parantamiseen pyritään takavuosia paremmin.

Metsähallituksen kehitys- ja ympäristöpäällikkö Antti Otsamo todisteli Riistapäivillä Lahdessa, että riistan huomioon ottaminen on tärkeä osa metsätalouden ympäristöopasta. Päähuomio on metsäkanalintujen elinympäristöissä.

Metsänuudistamisen yhteydessä säästetään riistatiheikköinä kosteat painanteet ja vaihettumisvyöhykkeet. Kannattamattomia ojituskohteita ennallistetaan, mistä hyötyy erityisesti riekko.

Otsamo myönsi, että riistanhoidon edistäminen valtion talousmetsissä on haasteellista. Perinteiset toimintamallit muuttuvat hitaasti, ja valtio vaatii metsistä tuloja yhä enemmän.

Metsähallituksen riistaystävällisen metsänhoidon laadussa on suuria alue- ja kohdevaihteluja. Seurannalla ja koulutuksella tilannetta kehitetään.

Kansainvälisen näkökulman metsäkanalintujen ja niiden elinympäristön vuorovaikutukseen toi saksalaisen Freiburgin yliopiston tutkija Ilse Storch. Valtaosassa Eurooppaa metso, teeri ja pyy ovat vähentyneet 50–70 vuoden aikana. Monista maista lajit ovat hävinneet kokonaan.

Monessa EU-maassa metsäkanalinnut on joko kansallisesti tai paikallisesti luokiteltu uhanalaisiksi.

Elinympäristöjen heikkeneminen, häviäminen ja pirstoutuminen ihmisen maankäytön seurauksena koetaan vakavaksi uhkatekijäksi.

Storch kehui Suomen riistakolmiolaskentoja, niistä saadaan pitkäaikainen tieto riistaeläinten esiintymisen vaihteluista. Missään muussa maassa samanlaista tietoa ei ole.

Tutkimukset Norjassa, Suomessa, Ranskassa ja Saksassa 1980-luvulla ja vielä 1990-luvulla osoittivat, että metso suosii vanhaa metsää. Viimeisimmän tiedon mukaan tilanne ei ole näin yksioikoinen.

”Metsän rakenne ei suoraan heikennä metson elinympäristön laatua, vaan vaikuttaa pikemminkin metsäkanalintujen keskinäisiin suhteisiin, ravintoon ja saalistajiin”, Storch sanoi. Sää ja ilmasto lisäävät palapelin vaikeusastetta.

Maatalouspolitiikan tavoitteena on vuosisatojen ajan ollut tuotannon määrän kasvattaminen. Suomen liityttyä EU:n jäseneksi maatalouspolitiikkaan tuli myös ympäristöpoliittisia tavoitteita.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) erikoistutkijan Juha Tiaisen mukaan monet riistalajit kärsivät maatalouden rakennemuutoksesta ja tehostumisesta 1990-luvulle asti. Peltopyy on tästä selkein esimerkki.

Vuoteen 2007 asti harjoitettu velvoitekesannointi ja sen jälkeiset luonnonhoitopellot ovat parantaneet peltomaisemaa riistan kannalta.

Tiainen odottaa vuosien 2014–2020 EU-kauden lisäävän peltoluonnon monimuotoisuutta ja edelleen parantavan viljelysalueilla viihtyvän riistan elinoloja.

Kosteikot ovat hyödyllisiä paitsi vesiensuojelun, myös riistan kannalta.

Kosteikoista hyötyvät myös sammakot ja lepakot, metsämaan kosteikosta myös esimerkiksi metsäviklot, Suomen riistanhoitosäätiön stipendiaattiesitelmän pitänyt Saara Kattainen todisti.

REIJO VESTERINEN

Avaa artikkelin PDF