Tiukkaan suojeluun ehkä yli 600 000 hehtaaria lisää metsää Suomessa ‒ paine luontokadon pysäyttämiseksi kasvaa

Luontokadon pysäyttämiseksi on toteutettava sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukainen, koko yhteiskunnan läpäisevä murros kestävämmäksi, strategiassa kirjoitetaan. Metsät ovat Suomessa laajin ja uhanalaisten lajien kannalta merkittävin elinympäristö. Kuva: Kai Tirkkonen

Suojellun metsämaan määrä Suomessa nousee vähintään kymmeneen prosenttiin, jos hallituksen kaavailema strategia toteutuu.

Se tarkoittaisi 3,1 prosenttiyksikön kasvua nykyiseen verrattuna. Pinta-alana se on 630 000 hehtaaria lisää suojeltua metsää.

Näistä hehtaareista valtion osuus on reilu puoli miljoonaa ja yksityismaiden noin 100 000 hehtaaria.

Tiedot selviävät MT:n näkemästä vuoteen 2035 ulottuvasta luonnon monimuotoisuusstrategian luonnoksesta. Ympäristöministeriön luonnos on päivätty 21. marraskuuta.

Taustalla on edellinen strategia, jonka tavoitteet epäonnistuivat. Luontokatoa ei ole onnistuttu pysäyttämään.

”On arvioitu, että 10 prosentin suojelutavoite on sellainen, joka luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan”, strategiaa valmistellut ympäristöneuvos Olli Ojala ympäristöministeriöstä kertoo.

Metsien suojelu tarkoittaa pääasiassa alueiden tiukkaa suojelua.

Sen sijaan MTK:n mielestä suojelu pitää tehdä vapaaehtoisuuteen ja korvauksiin perustuvien Metso- ja Helmi-ohjelmien avulla.

”Ne ovat hyväksi havaittuja työkaluja”, MTK:n lakimies Anna-Rosa Asikainen sanoo.

Luonnos on tarkoitus lähettää pian lausunnoille ja sen jälkeen hallitus tekee siitä periaatepäätöksen.

Päätös ei tule tämän vuoden aikana. Tavoitteena kuitenkin on hyväksyntä ennen huhtikuun vaaleja. Eduskunta ei ota kantaa strategiaan.

Strategiaa on valmisteltu pitkään ja eri sidosryhmät ovat olleet työssä mukana.

”Lausuntovaiheessa halutaan kuulla, onko tämä strategia riittävä luontokadon pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi elpymisuralle, vai meneekö se jonkun mielestä yli”, Ojala sanoo.

Lausuntojen lisäksi myös puolueet voivat vielä lusikoida soppaa. MT:n tietojen mukaan strategian luvut, eli esimerkiksi suojelutavoitteet, ovat aiheuttaneet keskustelua.

Strategiasta voi tulla seuraava luku hallituksen riitoihin ympäristöasioista, sillä se ottaa kantaa osin samoihin maanomistukseen liittyviin näkökulmiin kuin hallitusta alkuviikosta horjuttanut luonnonsuojelulaki.

Ojala muistuttaa, että luvut ovat lopulta poliittisia päätöksiä ja perustuvat riskien arviointiin.

”Riskit kasvavat, mitä pienemmäksi tavoite asetetaan.”

Suojelupaine kohdistuu metsiin, sillä ne ovat Suomen laajin ja uhanalaisten lajien kannalta merkittävin elinympäristö.

Strategia edellyttää, että kaikki Suomen jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät suojellaan tiukasti vuoteen 2030 mennessä. Etelä- ja Keski-Suomessa suojelua tulee kohdistaa myös muihin kuin vanhoihin metsiin.

Ilmasto- ja suojelutavoitteiden yhtäaikaiseksi saavuttamiseksi suojelua tulisi kohdistaa eloperäisille maille, luonnoksessa kirjoitetaan.

Suurin huomio kiinnittyy suojelualueisiin, itse tavoitteesta ei ole erimielisyyttä.

Strategiassa on valittu suojelualueiden lisääminen pinta-alaprosenttien kautta. Pinta-alaa täytyy olla riittävästi, jotta esimerkiksi kaikki uhanalaiset luontotyypit löytyvät suojelualueilta.

Toinen logiikka olisi etsiä suojelua tarvitsevat kohteet ja keskittää suojelu niille. Näin kokonaispinta-ala olisi pienempi. MTK kannattaa tätä lähestymistapaa.

Ojalan mukaan tietopohja metsäluonnosta ei ole riittävä, jotta suojelua voisi arvioida pelkästään arvokkaimpien kohteiden kautta.

Strategiassa ei oteta kantaa siihen, löytyykö esimerkiksi puolesta miljoonasta hehtaarista valtion metsää luontokadon pysäyttämiseksi tarvittavia alueita riittävästi.

Luontokadon pysäyttäminen on mahdollista. Ojalan mukaan se edellyttää, että suoriin syihin puuttumisen lisäksi puututaan taustalla oleviin juurisyihin.

”Siihen kansallinen strategia koittaa vastata. Se ottaa kattavasti huomioon kaikki yhteiskunnan osa-alueet jotka vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.”

Strategialla on yhteys EU:n ennallistamisasetukseen, joskin YK:n COP15 neuvotteluilla on tässä vaiheessa isompi merkitys.

Viime viikkoina kuumaksi noussut ennallistaminen on vasta valmisteluvaiheessa. Se alkaa vaikuttaa Suomessa vasta kun strategiaa pannaan toimeen. EU:lla on tavoite, että vähintään 10 prosenttia maa- ja merialueista on tiukasti suojeltua.

Strategian lausuntokierros on Montrealin COP15-kokouksen vuoksi viivästynyt. Kokouksen piti olla jo puolitoista vuotta sitten Kiinassa. Kokouksessa sovittavat asiat voivat vaikuttaa Suomenkin strategiaan.

Viivästyminen on myöskin aiheuttanut kiireen, jotta valmista syntyy ennen vaaleja. Strategia on kirjattu hallitusohjelmaan.

Tarkoitus oli tehdä aiheesta selonteko, mutta siihen ei ole aikaa.