Luonnonsuojelulaki olisi vaarantanut puukaupan laajoilta alueilta eikä korvauksia olisi tullut, MTK arvioi
Suojelu ei olisi perustunut lakiin vaan asetukseen, jolloin metsänomistajalle ei olisi tarvinnut maksaa korvauksia suojelluista alueista.
Hallituksen esitys luonnonsuojelulaista olisi voinut vaarantaa tiettyjä luontotyyppejä sisältävien metsien puukaupat, kun ostajia olisi painostettu jättämään alueen puut ostamatta. Kuva: Pentti VänskäEduskunnan ympäristövaliokunnan enemmistöpäätöksellä tiistaina poistettiin hallituksen esittämästä luonnonsuojelulaista kaksi pykälää, 64 ja 65. Ne koskivat arviolta 80 luontotyyppiä, jotka olisi määritelty valtioneuvoston antamalla asetuksella.
Asetuksissa olisi listattu uhanalaiset luontotyypit, ja viranomaisten olisi tullut ottaa ne huomioon päätöksissään.
MTK:n mukaan metsänomistajien pelkona ovat olleet lain epäsuorat vaikutukset. Jos asetuksessa mainittua luontotyyppiä löytyy metsänomistajan metsistä, puukauppa voitaisiin pyrkiä estämään painostamalla ostajia.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemat asiantuntijat arvioivat, että suojeluun tulevien luontotyyppien ala talousmetsissä kohoaisi yli kahden miljoonan hehtaarin, MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola toteaa.
MTK:n kritiikissä alkuperäistä hallituksen esitystä kohtaan on ollut kyse nimenomaan siitä, miten luontotyyppisuojelua tehdään, eikä siitä, mitä luontotyyppejä suojellaan, MTK:n juristi Anna-Rosa Asikainen sanoo.
”Suojelu tulee tehdä nimenomaan viranomaisen rajauspäätöksenä, eli luontotyyppisuojelua voidaan tarvittaessa laajentaa sillä tavoin.”
Tällöin myös metsänomistajan omaisuudensuoja otetaan huomioon, kun vaikutukset ovat selviä ja suojelusta maksetaan korvaukset.
”Vastuun suojelusta täytyy jakautua tasaisesti yhteiskunnalle eikä jäädä vain metsänomistajien harteille”, vastoin hallituksen esitystä eduskunnassa äänestäneen hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli on todennut.
Hallituksessa lakia ovat edistäneet etenkin vasemmisto ja vihreät.
Tiirolan mukaan hänelle on lain valmistelussa tullut tuntuma, että ympäristöministeriö on pitänyt pykälistä 64 ja 65 kiinni siksi, että suojelua voitaisiin tehdä ilman korvauksia, jotta valtio välttyyy korvauksilta.
Luonnonsuojeluliitto on arvostellut pykälien poistoa muun muassa sillä, ettei jo hallituksessa ja edelleen eduskunnassa vesitetty luonnonsuojelulaki pysty pysäyttämään luontokatoa.
”Vakavimmat heikennykset koskivat juuri luontotyyppien suojelua. Uhanalaisten luontotyyppien suojelu on myös monien lajien suojelun perusta”, Luonnonsuojeluliitto arvostelee.
Asikaisen mukaan nyt käytävä keskustelu kuvastaa lainsäädännön epäselvyyttä ja riskejä. Hallituksen esityksessä todetaan pykälän 65 olevan ”luonteeltaan informatiivinen”, mutta samalla juuri siihen tuntuu kohdistuvan vaikutusten puolesta kovia odotuksia.
”MTK:n tunnistamat riskit ovat olleet perusteltuja. Miksi pykälän poistoa arvostellaan näin rajusti, jos se olisi todella vain informatiivinen”, Asikainen kysyy.
Todellisuudessa hallituksen esityksessä ja perusteluissa jätetään Asikaisen mukaan välilliset vaikutukset ottamatta huomioon ja ne ovat esimerkiksi puukaupan vaarantumisen vuoksi merkittäviä.
Asikainen korostaa, että kahden pykälän poistamisesta huolimatta luonnonsuojelulain uudistus on luonnon kannalta merkittävä edistysaskel sekä yleisesti että luontotyyppisuojelun osalta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
