Tieto pystykarsinnasta voi unohtua

Kuva: Markku Vuorikari

1980-luvulle asti metsiään pystykarsivat vain omatoimiset metsänomistajat. Työlajia alettiin tukea kemeravaroin 1980-luvulla. Varttumassa on ainakin 140 000 hehtaaria kemeratuella pystykarsittua metsää, minkä päälle tulee omatoimisesti ilman tukea karsittu puu.

Tieto kemeratuetuista pystykarsintakohteista lepää metsäkeskuksen arkistoissa.

Vuodesta 2001 lähtien kemerahankkeet on tallennettu tietokoneelle, mutta ilman paikkatietoa. Vain Etelä-Savossa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla koko aineisto 1980-luvulta saakka on saatettu sähköiseen muotoon.

Molemmilla alueilla digitointi on toteutettu hanketyönä. Jokaiselle metsänomistajalle, jonka mailla on pystykarsittu kemeratuella, on lähetetty tiedote karttoineen.

Yhden maakunnan tietojen digitointi vie noin 1,5 henkilötyövuotta, arvioi kehittämisasiantuntija Pertti Vento metsäkeskuksen Etelä-Savon alueyksiköstä.

”Työ lähtee siitä, että haetaan pölyiseltä ullakolta mapit. Se on pitkälti käsityötä. Uskomme kuitenkin, että tästä on kaikille osapuolille hyötyä. Tieto on nyt tallessa ja käytettävissä.”

Vennon mukaan metsänomistajilta on kantautunut myönteistä palautetta. Muistitieto pystykarsinnasta saattaa hävitä vaikkapa tilan omistajanvaihdoksen mukana.

Toistaiseksi sähköisiä pystykarsintatietoja ei kuitenkaan näy metsänomistajille tarkoitetussa Metsään.fi -palvelussa. Tieto on tallennettu ainoastaan metsäkeskuksen sisäiseen järjestelmään.

Pystykarsintaa ei enää tueta uudessa kemeralaissa, joka tulee voimaan ensi kesänä. Tänä talvena ehtii vielä karsia tuella. Tukihakemuksen on oltava metsäkeskuksessa viimeistään huhtikuun 17. päivänä.