Metsähallitus: Kartellivahingot lähes kokonaan kuitupuukaupoista

Metsähallitus hakee kartellin vuoksi 160 miljoonan euron korvausta, josta 100 miljoonaa on mäntykuidun hinnanmenetystä. Kuva: Markku Vuorikari

Metsähallituksen kolmelta metsäyhtiöltä vaatima 160 miljoonan euron vahingonkorvaus koostuu lähes kokonaan kuitupuutoimituksista. Kuitupuiden osuus summasta on 140 miljoonaa euroa, tukkien 20 miljoonaa euroa.

Helsingin käräjäoikeudessa jatkui tiistaina oikeudenkäynti, missä Metsähallitus hakee Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM:ltä vahingonkorvausta yhtiöiden vuosina 1997–2004 muodostaman kartellin aiheuttamista puukauppatulojen menetyksistä.

Metsähallitus esitti loppulausuntonsa, joka jäi kesken viime viikolla, kun käräjäoikeuden puheenjohtaja sai sairauskohtauksen.

Metsähallitus katsoo menettäneensä mäntykuitupuukaupoissa kartellin vuoksi 100,6 miljoonaa euroa. Kartellin aiheuttama vahinko on mäntykuitupuun hinnassa 16,3 prosenttia.

Kuusikuitupuukaupoissa vahinkoprosentti on 15,5 ja korvausvaatimus 25,5 miljoonaa euroa. Koivukuitupuun toimituksissa vastaavat luvut ovat 12,4 prosenttia ja 14,1 miljoonaa euroa.

Mäntytukkikaupoissa vahinko on Metsähallituksen mukaan suhteellisesti pienin: 4,2 prosenttia. Euroina menetys oli 11,3 miljoonaa euroa.

Kuusitukin vahinkoprosentti oli 8,7 prosenttia ja korvausvaatimus 5,7 miljoonaa euroa. Koivutukissa vastaavat luvut ovat 25,5 prosenttia ja 2,3 euroa.

Korvausvaatimukset perustuvat Metsähallituksen pääasiantuntijana toimineen, valtiotieteiden tohtori Heikki Pursiaisen selvitykseen. Pursiainen on nykyisin ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja.

Poikkeuksena ovat kuusikuitupuu ja koivutukki, joiden osalta vaatimukset perustuvat Markku Stenborgin ja Heli Kosken laatimaan malliin. Yhdysvalloissa tohtoriksi väitellyt Stenborg on valtiovarainministeriön finanssineuvos, Koski Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö.

Pursiainen ei selvityksessään havainnut kartellilla olleen tilastollisesti merkittävää vaikutusta koivutukin hintaan. Syynä oli pieni aineisto koivutukkitoimituksista.

Metsähallituksen mukaan kartelli kuitenkin mitä todennäköisimmin laski myös koivutukin hintaa. Siksi vaatimus on syytä perustaa Stenborgin ja Kosken laajempaa aineistoa hyödyntävään malliin.

Kuusikuitupuun kohdalla Stenborgin ja Kosken mallissa ja Pursiaisen tuloksissa ei ole Metsähallituksen mukaan suurta eroa.

Metsähallitus totesi loppulausunnossaan, että käräjäoikeudella on laaja harkintavalta vahingon määrän suhteen. Vahinkoa tulee kuitenkin arvioida ja vahingonkorvausta tuomita puutavaralajikohtaisesti.

Metsäyhtiöiden kartelli oli Metsähallituksen mukaan valtakunnallinen ja se vaikutti puun hintaan valtakunnallisesti.

"Kartellin tarkoituksena ei ollut ainoastaan tasata hintavaihteluita, vaan alentaa raakapuun hintaa, estää raakapuun hinnan nousu ja leikata pois esiintyneet hintapiikit", Metsähallitus totesi loppulausunnossaan.

Kartellikäräjistä aiemmin uutisoitua