Metsänhoidon rästit tuovat miinusmerkinnän sertifikaattiin
"En tiedä, kuinka kauan sertifikaatin myöntäjät sitä katselevat, jos jäädään noinkin kauas tavoitteista”, miettii Tapio Nummi metsäkeskuksesta.
Yrittäjämetsuri Reijo Koskelalla on ollut jo huhtikuussa oivallisia raivauskelejä Satakunnan Pomarkussa.Nuorten metsien hoitomäärät ovat synkeästi laskusuunnassa, harmitteli Suomen metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Tapio Nummi Satakunnassa Laviassa järjestetyssä metsänomistajien koulutustilaisuudessa.
Vuonna 2015 Lounais-Suomen ensiharvennuksissa ja taimikonhoidoissa saatiin tehtyä noin kaksi kolmasosaa tavoitteesta. Viime vuonna määrä jäi ennakkotietojen mukaan samankaltaiseksi.
”Ensiharvennuksissa suurin tekijä on kysynnän puute. Kun ensiharvennuspuita on kallista korjata, puut ostetaan sieltä, missä korjuu on edullisempaa”, Nummi arvioi.
Kun alueelliset tavoitetasot karkaavat, siitä seuraa poikkeamamerkintä PEFC-sertifikaattiin.
”En tiedä, kuinka kauan sertifikaatin myöntäjät sitä katselevat, jos jäädään noinkin kauas tavoitteista”, Nummi pohti.
Taimikonhoidon rästeissä kyse on monimutkaisemmasta pulmasta.
”Ehkä ajatellaan, että kerkeää itse tekemään, mutta ei ehditäkään. Tietoa pitäisi kyllä olla.”
Metsäkeskus lähettää perinteisessä postissa metsänomistajille muistutuksia hoitotarpeista. Viime vuonna kirjeitä ei tosin poikkeuksellisesti ehditty lähettämään, koska kemerahaun ruuhkan selvittäminen oli urakkana etusijalla. Tänä vuonna kirjeitä on taas lähdössä.
Nummen mielestä myös metsäammattilaisten on otettava omaan piikkiinsä rästien kertymää.
”Yleisneuvonta, josta ei koidu suoria tuloja, on voinut jäädä vähemmälle.”
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
