UPM tekee metsiinsä lahopuuta kuoriaisriskin uhallakin

JANAKKALA (MT)

Uudistushakkuualueen keskellä törröttää kymmeniä muutaman metrin mittaiseksi sahattuja runkoja. Ne ovat tekopökkelöitä, joiden tarkoitus on houkutella alueelle kovakuoriaisia monimuotoisuuden lisäämiseksi.

Koeala sijaitsee yhtiön omistamalla, lähes 8 000 hehtaarin metsätilalla Janakkalassa. Harvialan tilalla kasvaa pääosin hyväkuntoista talousmetsää.

Metsätalouden ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen UPM:stä tiedostaa kokeeseen sisältyvän metsätuhoriskin. Hän on vastikään nähnyt Kouvolassa ja Keski-Suomessa todella pahoja kaarnakuoriaistuhoja, mutta ne ovat kaikki olleet juurikäävän vikuuttamissa metsissä.

Valosen mielestä kuoriaisriskiä on liioiteltu. Leviäminen on hallittavissa, koska kuoriaiset eivät iske terveisiin puihin. Lisäksi on muistettava, että kuoriaiset iskeytyvät vain ensimmäisenä kesänä, kun kaatunut puu on tuoretta.

Valtaosa Harvialan metsistä on kuusten ja koivujen sekametsää. Valosen mukaan sekametsä kestää hyönteistuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsä.

UPM pyrkii vähintään kymmeneksen koivuosuuteen kuusimetsissään. Silloin metsän tuottokin on parempi kuin pelkässä kuusimetsässä.

UPM pelaa tekopökkelöitä tehdessään omalla riskillä, sillä kohteiden ympärillä on vain yhtiön omia metsiä.

Pökkelöt on katkottu elävistä kuusista kymmenen vuotta sitten. Siitä lähtien alueella liikkuvia hyönteisiä on seurattu.

Ensimmäisenä kesänä puita tuhoavat kirjanpainajat levisivät myös naapurimetsään. Huomattiin, että ne iskeytyivät vain sienitautien tai sääilmiöiden heikentämiin puihin. Muut ympärillä olevat, terveet talousmetsät säästyivät tuhoilta.

Toisena kesänä alueen valtasivat kaarnakuoriaisia syövät kuoriaiset ja lajisto monipuolistui. Vähitellen lajimäärä kasvoi vaihdellen hieman vuosittain.

Harvialaan on tehty samanlainen tekopökkelökohde haavoista. Siellä lajisto on aivan toinen kuin kuusipökkelöissä.

Hyönteisiä on houkuteltu ansoihin tuoksuilla eli feromoneilla. Sekä kuusi- että haapapökkelöistä on määritetty yli 500 kuoriaislajia kummastakin.

”Suomen kuoriaislajistosta on tullut kolmasosa vastaan”, hyönteisasiantuntija Erkki Laurinharju toteaa tyytyväisenä.

Hän on aistinut, että metsänomistajien asenteet lahopuuta kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi.

Lahopuun lisääntymisen myötä moni hyönteislaji on pääsemässä pois uhanalaisten listalta. Myös haavan jättäminen säästöpuiksi on parantanut monimuotoisuutta.

Valosen mukaan UPM:n metsissä on lahopuuta keskimäärin 5–10 neliötä hehtaarilla. Yhtiön luonnonhoito-ohjeissa neuvotaan säästämään tuulen kaatamista puista vähintään 20 runkoa hehtaarille.

Valosen mukaan yksityismetsistä valitettavasti vielä raahataan lahopuuta pois ja myydään pilkkahintaan energiaksi.

”Taloudellisesti vähäarvoisen puun voisi jättää metsään lisäämään monimuotoisuutta.”

Harvialan metsätilalla on kokeiltu myös elävien säästöpuuryhmien polttamista. Menetelmä on havaittu monimuotoisuuden kannalta niin hyödylliseksi, että sitä tehdään UPM:n metsissä laajemminkin. Tänä kesänä polttolistalla on ainakin kahdeksan kohdetta.

Säästöpuita poltetaan myös yksityismetsissä. Asian edistämiseksi vapaaehtoisen metsänsuojelun Metso-ohjelmassa on käynnissä Luonnonhoitoa liekeillä -hanke, joka keskittyy Etelä-Karjalan alueelle.

KATJA KOLJONEN

Avaa artikkelin PDF