Analyysi: Hakkuuvähennys Suomessa ei ilmastoa pelasta – päinvastoin

Kuva: Piia Ouri

Hallitusneuvotteluissa väännettiin kättä ilmastotavoitteista, yhtenä vihreiden vaatimus hakkuiden vähentämisestä. Taustalla tukea antoivat ympäristöjärjestöt sekä tiettyjen tutkijoiden pieni mutta äänekäs joukko.

Vihreät esitti Metsähallituksen tuottotavoitteiden alentamista, joka olisi iskenyt kipeimmin pohjoisen ja idän yksityisiin sahoihin. Tätä ei ohjelmassa kuitenkaan suoranaisesti ole.

Fossiilisille polttoaineille tulee roima lisävero, ja biokaasu saa lisärahaa.

Metsät kasvavat Suomessa reilusti poistumaa ja hakkuita enemmän ja hiiltä sitoutuu metsiin joka vuosi.

Hakkuiden vastustajien kirkasotsainen ajatus on, että kun Suomi vähentää hakkuita, hiilinielut kasvavat ja maailma pelastuu.

Ajatus on ylevä, mutta ilmastoa se ei pelasta, sillä metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä kasvaa maailmalla joka tapauksessa. Jos Suomessa ei tuotteita valmisteta, niin ne tehdään jossakin muualla.

Suomalais-norjalainen tutkimus kertoo, että Euroopan hakkuiden ja metsätuotteiden vähennyksestä 80 prosenttia korvautuisi muualla maailmassa, siitä puolet Etelä-Amerikassa.

Lopustakin 20 prosentista suurin osa korvautuisi puuta kehnommilla materiaaleilla, esimerkiksi muovilla.

Metsien hakkuiden vähentyminen lisää tutkimuksen mukaan hiilinieluja Euroopassa 20–50 vuoden ajan, mutta sen jälkeen metsät ränsistyvät. Se lisää tuhoriskiä ja vähentää hiilen sitomista. Niin on jo käynyt Kanadassa, jossa metsät ovat päästölähteitä. Suomessa hyönteistuhot kasvaisivat rajusti.

Onko hakkuut sitten Etelä-Amerikassa tai Venäjällä Suomea vastuullisemmin hoidettu? Tutkijoiden mukaan ei.

Hiilinielu pienenee hakkuiden vuoksi muualla maailmassa olennaisesti enemmän kuin Suomessa, mikä johtuu esimerkiksi metsien jäämisestä laiduntamisen jälkeen puuttomiksi alueiksi.

Metsänomistajan näkökulmasta hakkuiden rajoittaminen olisi outoa. Tosin yksityismetsänomistajille Metsähallituksen suitsiminen sopisi: puun hinta nousisi.

Vihreiden johto on sitä mieltä, että teollisuusmaiden pitää olla tiennäyttäjiä. Tämä ajattelu ei kuitenkaan sovi puunkäyttöön ja hakkuisiin. Jos Suomi vähentää bensiinin käyttöä, ei sen käyttö lisäänny Etelä-Amerikassa. Mutta jos Suomi vähentää puun käyttöä, hakkuut kasvavat Brasiliassa.

Oikea ratkaisu on maailmanlaajuinen sopimus, jossa keskitytään ilmasto-ongelman pääsyyhyn, fossiilisiin raaka-aineisiin. Samalla pitäisi sopia nielujen lisäämisestä esimerkiksi metsien pinta-alaa lisäämällä, myös Suomessa.

Pohjoismaiden neuvoston toimeksiannosta toukokuussa julkaistu tutkimus kertoo, että Pohjoismaiden on tehokkaampaa rahoittaa päästövähennyksiä muualla maailmassa kuin tehdä kalliita lisävähennyksiä kotimaassa.

Nordic Economic Policy Review 2019 -raportti suosittelee tehokasta päästökauppaa. Päästöoikeuksien hinta on jo noussut oikeuksien hallinnollisella poistolla.

Pohjoismaiden metalli-, metsä- ja kaivosteollisuudessa on otettu käyttöön tehokkaimmat vähäpäästöiset tekniikat, joita ei ole kehittyvissä maissa. Ilmastolle tehokasta olisi suunnata käytettävissä oleva raha näihin toimiin.

Vaikka raha ei suoraan suuntautuisi Suomeen, hyötyä tulisi vientituotteiden kautta. Sillä voisi olla huiman suuri vaikutus koko maailman päästöihin ja samalla Suomen talouteen.

Kirjoittaja on MT:n erikoistoimittaja, joka on työskennellyt toimittajana, metsänomistajana ja metsänhoitajana yli 30 vuoden ajan.

Metsänomistajan näkökulmasta hakkuiden rajoittaminen olisi outoa.