Tässä käsisahassa puhuu voima – Aimo Heikkinen ruuvasi sirkkelin moottorisahaan

Ensimmäisenä oli ratkaistava terän kiertosuunta. Moottorisaha pyörii sirkkelikäyttöä varten väärään suuntaan. Kuva: Miska Puumala

Keksimisen polte on seurannut kainuulaista metallimiestä Aimo Heikkistä läpi elämän lapsuuskodin keittiön pöydän ääreltä Suomussalmelta Pohjanmeren myrskyisille öljykentille ja takaisin. Tuon vimman tuoreimpana näkyvänä ilmentymänä Heikkisen Suomussalmen syntymäkodin pöydällä lepää moottorisaha, jossa teräketjun ja laipan paikalla pyörii 200-millinen sirkkelin terä.

Keksinnölle on myönnetty hyödyllisyysmallisuoja, joka on hyvin lähellä patenttia, mutta paperisota ja siitä johtuvat kustannukset ovat pienemmät kuin patentilla.

Asko Heikkinen lähti kehittelemään moottorisahan jatkeeksi sirkkeliä ja tässä on tulos. Kuva: Miska Puumala

Sattuman summaa, sillä Heikkinen ei edes erityisemmin pidä moottorisahasta työvälineenä. Työ valitsi tekijänsä ja tässä ollaan, kaiketi maailman ainoan moottorisahasirkkelin äärellä.

"Se oli mielijohde, en ymmärrä mistä se idea tuli, että mitenkähän sirkkelin saisi kiinni moottorisahaan", Heikkinen katsoo luomustaan keksijän ylpeydellä.

Heikkisen käsistä on valmistunut yksi prototyyppi Stihl MS 170 -sahan jatkeeksi. Sen toimivuus on testattu käytännössä.

"Tämä on valmis peli. Olen pitkin kesää sahannut sillä lautoja ja levyjä, eikä ongelmia ole ollut".

Heikkinen on palannut Ruotsista Göteborgista kesäksi lapsuudenkotinsa maisemiin. Siellä hän teki ensimmäisiä keksintöjään.

"Rakentelin sähkömoottoreita itse, ja tein pienen höyrykoneen. Työkalut olivat alkeelliset ja raaka-aineet mitä sattui löytymään.”

Yritteliään ja eteenpäin pyrkivän miehen tie vei vuonna 1970 armeijan jälkeen Ruotsiin työnhakuun tuhansien muiden nuorten miesten ja naisten tavoin. Ensin tie vei Saabin tehtaalle Trollhättaniin kokoonpanolinjalle, mutta puuduttava työ liukuhihnalla ei ollut sitä, mitä nuori mies halusi.

On se jyry peli. Sähköttömissa oloissa moottorisahasirkkeli näyttää kyntensä. Kuva: Miska Puumala

Kolmen kuukauden kokeiluajan päätteeksi hän päätti kouluttautua metallimieheksi Göteborgissa, jossa työtehtäviä oli luvassa tekevälle, kun vain ottaa vastaan. Göteborg oli tuohon aikaan maailman johtava laivanrakennuskaupunki, jossa kolme suurta telakkaa; Götaverken, Arendal ja Eriksberg kilpailivat osaavasta työvoimasta. Parikymppinen kainuulaispoika pääsi Arendalille hitsaamaan 350-metristä tankkilaivaa, mikä oli vaikuttava kokemus.

Sitä hän ei voinut tietää, että Japanin valtava laivanrakennusteollisuus oli ajanut maailman suurimpiin kuuluvat ruotsalaiset telakat ahtaalle ja töitä tehtiin tappiolla. Ruotsin telakkateollisuus ajautui kriisiin jo 1970-luvun alussa vuosikymmenen ennen Suomea. Pelastukseksi osoittautui Norjan orastava öljynporausteollisuus, joka imaisi Heikkisen mukaansa.

"Asennushommmia ja hitsaamista tehtiin Pohjanmerellä Norjan ja Englannin puolivälissä. Kaksi viikkoa töitä 12 tuntia vuorokaudessa ja sitten kolme viikkoa vapaata. Ja kahden reissun jälkeen neljän viikon vapaat."

Heikkinen näki ympärillään paljon parannettavaa. "Aika monet ehdotukset otettiin käyttöön", hän sanoo.

Göteborgista Heikkinen palasi 1980-luvulla töihin Kainuuseen Otanmäen vaunutehtaalle. Neuvostoliiton hajoaminen lopetti autovaunujen tekemisen. Heikkinen palasi Göteborgiin.

Kun hän jäi eläkkeelle, oli aikaa palata keksintöjen pariin. Niiden synnylle kesänviettopaikkana palveleva lapsuuskoti on inspiroiva ympäristö.

"Keväällä kävin hakemassa vintiltä moottorisahan alas. Sitä kun katsoin, niin tuli mieleen, että onkohan kukaan laittanut kahta teräketjulaippaa rinnakkain."

Niin syntyi kaksiketjuinen moottorisaha 11-AH. Numero kertoo keksinnön syntyvuoden, kirjaimet tulevat etu- ja sukunimistä.

"Se osoittautui hirsitöissä hyväksi, sillä oli hyvä sahata tukkiin suoria sekä kaarevia salvoksia."

Samalla heuristisella metodilla eli yrityksen ja erehdyksen kautta valmistui SAW 20 AH, moottorisahasirkkeli.

Moottorisahasirkkeli on osoittanut jo toimivuutensa. Seuraavaksi olisi luvassa ohjureiden rakentaminen ja mahdollinen syvyyssäätö. Kuva: Miska Puumala

"Pyörittelin sahaa, että saisiko siihen sirkkelinterän."

No saihan siihen. Terän pyörimissuunta vain piti vaihtaa yhdellä hammaspyöräparilla, joka on kiinnitetty teräketjulaipan muttereihin. Se toimii myös alennusvaihteena. Leikkuuleveyttä voi säätää mutta ei syvyyttä, joka on vakio hieman alle 50 milliä.

Rakenteen voi jo paljastaa, kun tuote on saanut hyödyllisyysmallisuojan. Kuva: Miska Puumala

"Olen hakenut sahalle hyödyllisyysmallisuojat Suomessa ja Saksassa. Olen ottanut yhteyttä pariin sahavalmistajaan Ruotsissa ja Saksassa. Odottelen vastausta, löytyykö mielenkiintoa."

1960-luvulla amerikkalainen moottorisahavalmistaja Homelite valmisti vastaavantyyppistä polttomoottorivetoista käsisirkkeliä. XL-100 tyyppimerkillä kulkeneessa sirkkelisahassa oli suositun Homelite XL-12- moottorisahan 54 kuutiosentin moottori. Valmistaja mainosti tuotetta lausella ”Maailman vahvin käsisirkkeli” ja saattoi hyvinkin osua oikeaan.

Vaikka sahalla oli samoja etuja kuin Heikkisen sahalla, merkittäviin tuotantomääriin XL- 100- sahan valmistus ei yltänyt ja pikkuhiljaa tuote jäi pois valmistajan valikoimista.

Mikäli nykyiset moottorisahavalmistajat eivät sirkkelistä kiinnostu, Heikkinen on pohtinut myös oman valmistuksen aloittamista.

"Tarvitaan vain CNC-koneistuskeskus, joka tekee laakeripesän. Tuotekehittelyä ei enää tarvitse, tämä toimii", Heikkinen sanoo.

Lue lisää:

Moottorisahasirkkeli on melkoisen jyry peli – katso video