Lukijalta: Kannanhoidollinen metsästys on mahdollistanut karhukannan kasvun ja karhun ihmisarkuuden
Tämä on ensimmäinen syksy, kun karhun kannanhoidollista metsästystä ei voida harjoittaa poronhoitoalueen ulkopuolella, kirjoittaa Kimmo Kolehmainen. ”Olemme siis tilanteessa, jossa ennakoivaa karhunkannan hoitoa ei voida tehdä.”
Karhu kaadettu. Kuvituskuva. Kuva: Lari LievonenKarhukannan koko oli vuonna 2000 silloisen RKTL:n suurpetoseurannan mukaan noin 800–900 yksilöä. Uusimman Luken karhukanta-arvion mukaan karhuja on Suomessa 2 100–2 250 yksilöä.
Samaan aikaan kun karhukanta on moninkertaistunut, on karhun kannanhoidollinen metsästys ollut mahdollista. Koko tämän ajan tämä metsien kuningas on ollut hyvin arvostettu metsästäjien keskuudessa ja metsästystä on mitoitettu kannan mukaan. Samalla metsästys on pitänyt yllä karhujen ihmisarkuutta, ja niiden aiheuttamat vahingot ovat pysyneet kohtuullisen pieninä.
Nyt jatkuvien valitusten myötä ja niiden seurauksena tiukentuneen lain tulkinnan takia olemme tilanteessa, jossa kenelläkään ei ole käsitystä, millä perusteilla kannanhoidollisia lupia voitaisiin myöntää. Korkeimman hallinto-oikeuden viime syksyn päätöksissä (KHO:2023:99–100) jätettiin mahdollisuus kannanhoidollisiin lupiin, mutta loppulausunto on niin subjektiivinen, että se ei ole sovellettavissa luvan haussa eikä lupien perusteluissa.
Tämä on ensimmäinen syksy, kun karhun kannanhoidollista metsästystä ei voida harjoittaa poronhoitoalueen ulkopuolella. Olemme siis tilanteessa, jossa ennakoivaa karhunkannan hoitoa ei voida tehdä.
Arvioiden mukaan karhukanta kasvaa ilman metsästystä noin 10 prosenttia vuodessa. Se tarkoittaa määrän kaksinkertaistumista alle kahdeksassa vuodessa. Samalla ongelmat tulevat kasvamaan merkittävästi. Karhu on muuttumassa arvostetusta metsien kuninkaasta pihoissa pyöriväksi vahinkoeläimeksi.
Tänäkin vuonna on ollut useita tapauksia missä karhu on liikkunut asutusalueella ja pihoissa. Mikäli tähän karhun kannanhoidollisen metsästyksen tilanteeseen ei saada muutosta tullaan näitä tilanteita jatkossa näkemään entistä enemmän.
Ehkä aika näyttää, mitkä ovat hakemuksen perusteluihin vaadittavat riittävän täsmälliset ja tieteelliset perusteet. Näitä ainakin olemme yrittäneet haastaa kielteisen päätöksen valituksella. Tosiasiallisesti tilanteeseen tulee muutosta vasta, kun hallitus alkaa toteuttaa hallitusohjelman suurpetokirjauksiaan. Nyt olisi sen aika!
Kimmo Kolehmainen
Pieksämäki
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
