Monimuotoisinta metsää hakattu urakalla Päijät-Hämeessä, väittää Ylen analyysi – mhy-johtajan mukaan kartta kertoo rehevistä kasvupaikoista: "Normaalia metsää 95-prosenttisesti"
Päijät-Hämeen rehevillä metsäpohjilla jo 50-vuotias kuusikko saattaa olla hyvin järeä. Monimuotoisuuskartoissa puuston suuri läpimitta lisää suojeluarvoa.
Päijät-Hämeen rehevillä metsäpohjilla kuusikot varttuvat nopeasti järeiksi, sanoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jari Yli-Talonen. Kuva: Kari SalonenYlen keskiviikkona julkaiseman selvityksen mukaan suuri osa avohakkuista kohdistuu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpiin metsiin.
Yle päätyi tulokseen vertaamalla metsänkäyttöilmoituksia Suomen ympäristökeskuksen tuottamiin monimuotoisuuskarttoihin.
Luonnon kannalta arvokkaimpia kohteita hakataan analyysin mukaan suhteellisesti eniten Päijät-Hämeessä, missä jopa 42 prosenttia avohakkuista kohdistuisi monimuotoisimpiin metsiin.
Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtajan Jari Yli-Talosen mukaan analyysissa näkyy, että Päijät-Hämeessä metsät kasvavat rehevillä pohjilla. Monimuotoisuuskartat painottavat yhtenä tekijänä puuston läpimittaa.
"Meillä jo 50-vuotiaat kasvatuskuusikot voivat olla erittäin järeitä. Yhden maanomistajan alueella 80 prosenttia maapohjista saattaa olla lehtomaista kangasta. Karttojen monimuotoisuusalueet ovat meidän normaalikohteita."
Metsänhoitoyhdistyksen omien maastoarvioiden perusteella suurin osa monimuotoisuuskarttojen metsistä on tavallisia talousmetsiä.
"Normaalia metsää 95-prosenttisesti, 5–10 prosentissa ollaan löydetty arvokkaita luontokohteita."
Monimuotoisuuskarttojen taustalla oleva lahopuupotentiaalin laskenta on herättänyt tutkijoiden kritiikkiä, jonka mukaan tulos ei kuvaa todellista lahopuutilannetta vaan lähinnä puuston keskiläpimittaa.
Lahopuupotentiaalin lisäksi monimuotoisuuskarttojen laskentaan vaikuttavat muun muassa aiemmat metsänkäyttöilmoitukset ja ojitukset, harvinaisten metsälajien esiintyminen sekä kytkeytyneisyys muihin arvokkaisiin kohteisiin kuten suojelualueisiin.
Yli-Talosen mukaan päijäthämäläiset metsänomistajat ovat aktiivisia suojelemaan metsistä löytyviä suojelun arvoisia kohteita.
"Jos vertaa samankokoisiin naapurimaakuntiin, METSO-ympäristötukia ja luonnonhoitohankkeita on moninkertaisesti. Tuet ovat olleet jatkuvasti korkealla käytöllä 10 vuoden ajan. Meillä on näihin erikoistunut toimihenkilö, kohteita on oikein haettu urakalla. Metsänomistajat ovat suhtautuneet tähän erittäin positiivisesti."
Päijät-Hämeen metsätalousmaasta on suojeltua tai rajoitetussa käytössä lähes 10 prosenttia, tiukasti suojeltua metsää on muutama prosentti.
Toki metsiä on myös hakattu. Yli-Talonen arvelee, että kuluvasta vuodesta tulee Päijät-Hämeessä hakkuumäärissä ja puukaupan euroissa mitaten ennätyksellinen, jopa vuoden 2017 huippulukemat saattavat rikkoutua. Metsänkäyttöilmoituksia on tehty päätehakkuista lähes 2,5-kertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.
Puukaupan tärkein motivoija on ollut korkea tukin hinta sekä harvennuksissa että päätehakkuissa. Metsäpolitiikasta käytävä julkinen keskustelu on saattanut vaikuttaa myös osaan metsänomistajista siten, että he hakkaavat metsiään varmuuden vuoksi suojelurajoitusten pelossa.
"Kyllä puun hinta ollut päätekijä. Sellaista on saattanut kyllä hyvinkin tulla, että joku hakkaa kerralla enemmän mediakeskustelun vuoksi, nämä tekijät voivat yhdistyä."
Kuluvana vuonna on uutisoitu erilaisista metsien käyttöön vaikuttavista hankkeista: EU:n taksonomia-asetuksesta, FSC-sertifiointiin liittyvistä hcv-alueista ja vanhojen metsien suojelutavoitteista.
"Kyllä se aina osaan vaikuttaa. Sitä ei voi kieltää, osa metsänomistajista reagoi hyvin voimakkaasti mediakeskusteluun. Harmittaa, että pelko suojelusta on syy lähteä hakkaamaan."
Tyypillinen "aavistushakkuun" kohde on Yli-Talosen mukaan hoitamaton, vanha kuusikko. Keskenkasvuisia metsiä ei niinkään hakata.
Päijät-Hämeessä saattavat vielä vaikuttaa 1990-luvun metsiensuojeluohjelmat, jotka eivät toteutuneet metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuen, Yli-Talonen arvelee.
"Jos jutut pitää paikkansa, osalta meni silloin koko metsäomaisuus ja joku jopa hirttikin itsensä. Tarinat ovat jääneet kummittelemaan."
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
