Ympäristötutkijat myöntävät, että yksityismetsiin merkityt "korkean suojeluarvon alueet" perustuvat ainakin osittain puutteelliseen kartta-aineistoon
"Mahdolliset väärin kohdennetut maastokäynnit eivät rajoita metsänomistajan mahdollisuutta hyödyntää metsäänsä taloudellisesti."
Ympäristötutkijat painottavat maastokäyntien tarpeellisuutta korkean suojeluarvon kohteiden määrittelyssä. Kuva: Markku PulkkinenLuonnonvarakeskuksen professorit kyseenalaistivat hiljan FSC-sertifiointiin liittyvän korkean suojeluarvon (HCV) kartta-aineiston perusteet. Pohja-aineiston laadintaan osallistuneet ympäristötutkijat myöntävät kritiikin osin oikeaksi ja korostavat samalla maastotarkastusten tarpeellisuutta.
Metsäteollisuus ry. ja Sahateollisuus ry. laadituttivat FSC-sertifioinnin tarpeisiin niin sanotut korkean suojeluarvon kohteiden kartat Tapiolla pari vuotta sitten. Luken professorit Annika Kangas ja Lauri Mehtätalo kyseenalaistivat lopputuloksen etenkin siinä käytetyn lahopuuaineiston osalta.
Professorit julkaisivat havaintonsa Metsätieteen aikakauskirjassa alkusyksystä. Heidän mukaansa kyseisiä karttoja ei pitäisi käyttää ennen niiden korjaamista.
Metsänomistajia edustava MTK yhtyi tuohon vaatimukseen.
Suomen ympäristökeskuksen tutkijat myöntävät professorien kritiikin ainakin osittain oikeaksi. Suunnittelija Ninni Mikkosen johdolla tehdyn vastineen mukaan karttojen ensisijainen käyttötarkoitus on ollut auttaa tunnistamaan mahdollisesti korkean suojeluarvon metsäalueita.
Lähtökohtana on myös ollut, että kohteiden todelliset suojeluarvot tulee aina varmistaa maastokäynnein.
Vastineen mukaan Kangas ja Mehtätalo kiinnittävät aivan oikein huomiota siihen, että suuriläpimittaisten puiden laskennoissa on käytetty ohjelmistoa, joka ei ole siihen tarkoitettu.
Mikkonen ja tämän tutkijaryhmä eivät silti ole samaa mieltä siitä, ettei metsien monimuotoisuusarvokarttoja tulisi käyttää mihinkään metsiä koskevaan päätöksentekoon ennen kuin lahopuupotentiaalimallin laskennan ja aineistojen puutteet ja virheet on korjattu.
"Aineistoja tulee parantaa, mutta mielestämme on liioiteltua väittää, että analyysi johtaa suurella todennäköisyydellä virheellisiin päätöksiin", vastineen kirjoittajat toteavat.
He painottavat, että tunnistettujen kohteiden todelliset monimuotoisuusarvot tulisi aina varmistaa maastokäynnein.
"Virheelliseksi päätökseksi voi toki laskea väärin kohdennetut maastokäynnit, mutta nämäkään eivät kavenna metsänomistajan mahdollisuutta hyödyntää metsäänsä taloudellisesti", tutkijat toteavat.
He kertovat selvittävänsä seuraavaksi, kuinka tulokset muuttuvat, kun mallinnukseen tehdään professorien ehdottamia muutoksia.
Mikkosen mukaan monimuotoisuuskartat voidaan tarvittaessa tehdä uudestaan.
"Käytännön suojelutyön kannalta paukut kannattaisi kuitenkin laittaa jo seuraaviin askeleisiin eli uudempiin pohja-aineistoihin, uuden suojeluarvon ilmentäjän kehittämiseen ja uuteen ekologisen suojeluarvon mallin rakentamiseen", Mikkonen sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
