Metsä

Tuore selvitys tyrmää ympäristökeskuksen lahopuulaskelmat ja niiden pohjalta laaditut korkean suojeluarvon alueiden kartat

Tutkijoiden mukaan arviot lahopuusta ovat niin heikolla pohjalla, että ne eivät saa vaikuttaa metsänomistajan mahdollisuuteen hyödyntää metsäänsä.
Jarmo Palokallio
Tutkijoiden mukaan Suomen ympäristökeskuksen lahopuuarviot ovat heikolla pohjalla.

Tuore tutkimus vetää pohjan Suomen ympäristökeskuksen (Syke) vuonna 2018 ilmestyneeltä metsien suojeluarvoraportilta ja kartta-aineistoilta. Kyseistä aineistoa on käytetty muun muassa korkean suojeluarvon HCV-metsien kartoituksessa.

"Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen metsissä on ensiarvoisen tärkeää. Sen vuoksi olisi tärkeää tunnistaa kohteet, joissa suojeluarvoja on, ja pyrkiä huomioimaan kohteet hakkuita sekä metsien suojelua suunniteltaessa", toteavat professorit Annika Kangas ja Lauri Mehtätalo Luonnonvarakeskuksesta.

Ongelmana on, että metsiköiden monimuotoisuudesta on niukalti laadukasta paikkatietoa saatavilla. Jos taas päätösten pohjana käytetään puutteellista tietoa, lopputulos voi johtaa harhaan.

Suomen ympäristökeskus julkaisi vuonna 2018 raportin, jossa metsiköitä arvioitiin niiden suojeluarvojen suhteen kaukokartoitusaineistojen avulla. Tuloksena olevat karttatasot on julkaistu Paikkatietoikkunassa.

Kankaan mukaan ympäristökeskuksen analyysin pohjana oleva lahopuupotentiaalikartta ei kestä kriittistä tarkastelua. Laskentamenetelmät olisi siksi hyvä uusia kokonaisuudessaan.

"Tuota suojelualuearvokarttaa ei pidä käyttää mihinkään metsiä koskevaan päätöksentekoon, ennen kuin laskennan ja aineistojen puutteet ja virheet on korjattu", sanoo Kangas.

Kankaan mukaan tuosta analyysistä voi, etenkin korjausten jälkeen, olla hyötyä maastoarvioiden kohdentamisessa, mutta ilman maastoarviota käytettynä analyysi johtaa suurella todennäköisyydellä virheellisiin päätöksiin.

Korkean suojeluarvon HCV-alueet liittyvät ympäristöjärjestöjen ajamaan FSC-sertifiointiin. HCV-alueet ovat arvokkaita, suojelunarvoisia luontokohteita, joiden ominaisuuksia ei saa heikentää, jos ne esiintyvät laajoina keskittyminä.

Tapio luokitteli kohteita vuonna 2019 Metsäteollisuus ry:lle FSC-sertifiointia varten. Puunostajat käyttävät kyseistä aineistoa, kun he arvioivat, esiintyykö puukauppakohteella FSC:n tarkoittamia erityisiä luontoarvoja.

Tapio käytti Suomen ympäristökeskuksen aineistoa, kun se arvioi runsaasti lahopuuta sisältäviä metsäkohteita.

Kankaan mukaan ympäristökeskuksen arviot lahopuusta ovat niin heikolla pohjalla, että ne eivät saa vaikuttaa metsänomistajan mahdollisuuteen hyödyntää metsäänsä taloudellisesti

”Suojeluarvo tulee aina arvioida maastossa. Hämäävä lahopuupotentiaalikäsite tulisi hylätä ja korvata se metsikön järeysindeksillä tai puulajisuhteilla painotetulla järeysindeksillä”, Kangas ja Mehtätalo vaativat.

Johtava asiantuntija Lauri Saaristo Tapiosta kertoo, että Suomessa ei ole kattavaa tietoa lahopuun määrästä.

Saariston mukaan HCV-kohteissa keskeisellä sijalla on lahopuun määrä ja Syken aineisto näyttää, missä lahopuuta todennäköisesti on.

"Priorisointikartan avulla puunostajat kohdentavat FSC kontrolloidun puun hankintaan liittyvää selvitystyötä, jolla vähennetään riskiä siitä, että hakkuut vahingossa heikentäisivät todellisten HCV-alueiden suojeluarvoa", sanoo Saaristo.

Saariston mukaan kohdennettavaan selvitystyöhön käytetään ajantasaisia ilmakuvia, metsävaratietoa tai maastotarkistuksia.

"Metsässä oleva todellinen tilanne ratkaisee, onko kyseessä aito HCV-alue. Kartalla ja sitä kautta analyysin tuloksella on rooli ainoastaan tarkistusten kohdentamisessa."

Kankaan ja Mehtätalon artikkeli aiheesta on julkaistu Suomen Metsätieteen aikakauskirjassa.

Artikkelia muokattu 8.9.2021 klo 20:36: korjattu Lauri Mehtätalon työpaikka.

Lue myös:

Matti Tulokas ryhtyi oikeustaisteluun, kun hänen metsäänsä merkittiin mielivaltaisesti 67 hehtaaria "korkean suojeluarvon" -alueita: "Kyllä siinä meni vähän yöunetkin, kun vaikutus puukauppaan alkoi selvitä"

Ylä-Lapin yksityismetsien hakkuukiista jatkunut jo vuoden päivät – "Metsänomistajalle näyttää lankeavan FSC-pelissä maksajan ja haitankärsijän rooli"

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Metsätuotteiden ikää pakko pidentää

”Metsien kiertoaikoja voitaisiin pidentää 10–20 vuodella”, sanoo Syken pääjohtaja Leif Schulman Aarteen haastattelussa

FSC pitää Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kritiikin kohteeksi joutuneita korkean suojeluarvon karttoja edelleen käyttökelpoisina

FSC-sertifioinnin perusta on laho