Lumimittarit ovat kalunneet koivuja lehdettömiksi

Toukat ovat kalunneet pellolle istutetuista koivuista lehtiä muun muassa Joutsassa. Kuva: Sameli Salokannel

Etelä- ja Keski-Suomessa on tapahtunut alkukesän viikkoina hyönteistuhoja pelloille istutetuissa koivikoissa. Koivujen äkillinen kaljuuntuminen on herättänyt ihmetystä muun muassa Keski-Suomessa, Satakunnassa ja Kaakkois-Suomessa.

"Totaalisia lehvästötuhoja on havaittu varttuneissa ja uudistuskypsissä koivikoissa", kertoo asiantuntija Sameli Salokannel metsäkeskuksesta.

Niille näyttivät maistuvan myös muiden puulajien lehdet.

Lumimittarin toukkien massaesiintymiä on harvoin. Kuva: Sameli Salokannel

Hän kävi itse viime viikolla tarkastamassa Keski-Suomen Joutsassa sijaitsevaa kohdetta, jossa vahinkoja oli kahdeksan hehtaarin alueella. Tuhonaiheuttajia löytyi itse teosta, ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat vahvistivat valokuvien perusteella, että kyseessä on lumimittari-nimisen perhosen toukkien massaesiintymä.

"Tällä kohteella puiden lehdet oli kauttaaltaan syöty. Niille näyttivät maistuvan myös muiden puulajien lehdet, esimerkiksi pajut ja lepät."

Seittimäinen verkko koivujen alla kasvavien kuusten latvoissa on samojen toukkien aiheuttamaa.

Lehtien menetys aiheuttaa puustolle kasvutappion, mutta toiveissa on, etteivät toukkien kaluamat puut kuitenkaan kuole.

"Jos tuho tulee vain yhtenä vuonna, puut yleensä selviävät. Mitä nuorempaa puusto on, sen paremmat edellytykset sillä on toipua", Salokannel arvioi.

Jos tuhot toistuvat tulevina vuosina, tilanne on huolestuttavampi ja puut saattavat näivettyä ja kuolla.

"Kasvatuskelvottomat puut kannattaa poistaa saneeraushakkuussa kahden pahan tuhovuoden jälkeen."

Lumimittari on tavanomainen Suomen luonnossa elävä perhonen, mutta näin merkittäviä puustotuhoja aiheuttavia toukkaesiintymiä ei ole koettu kovin usein.

"1990-luvun lopulla oli vastaavia mittariperhosten aiheuttamia tuhoja Lounais-Suomen rannikolla", Salokannel sanoo.

Yleisempi koivun tuholainen on tunturimittari, joka tekee tuhoja Pohjois-Suomen tunturikoivikoissa. Nämä vahingot ovat kuitenkin lähinnä esteettisiä, sillä tunturikoivu ei ole taloudellinen hyödynnettävä puulaji.