Kalastajille esitetään mahdollisuutta käyttää kalastuskiintiöosuuksia lainavakuuksina

Luonnonvarakeskuksen selvitystyön mukaan investointitarve kalastusalusten uusimiseksi ja nykyaikaistamiseksi on suuri. Kuvituskuva. Arkistokuva. Kuva: Hannu Huttu

Valtioneuvosto on lähettänyt eduskuntaan hallituksen esityksen kaupallisten kalastajien kalastuskiintiöosuuksien käyttämisestä lainavakuuksina. Esitys sisältää myös muutoksia kalastuskiintiöiden käyttöoikeuksia ja silakan rysäkalastusta koskeviin säännöksiin.

Esityksellä muutettaisiin Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annettua lakia, todetaan maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa.

Toimijakohtaista kalastuskiintiöjärjestelmää tarkennettaisiin siten, että siirrettäviä kalastuksen käyttöoikeuksia voisi käyttää luottolaitosten myöntämien lainojen vakuuksina. Lakiin lisättäisiin luottolaitoksille mahdollisuus toimia siirrettävien käyttöoikeuksien pantin haltijoina.

Luonnonvarakeskuksen selvitystyön mukaan investointitarve kalastusalusten uusimiseksi ja nykyaikaistamiseksi on suuri, mutta julkiset EU-lainsäädännön mahdollistamat kalastusaluksia koskevat rahoitusmahdollisuudet ovat hyvin rajatut.

Siirrettävien käyttöoikeuksien käyttäminen lainan vakuutena parantaisi kalastuselinkeinon edellytyksiä yksityisrahoitteisten investointien tekemiseen.

Luonnonvarakeskus on laatinut tuottoarvomenetelmään perustuvan laskentamallin, jolla voidaan arvioida siirrettävien käyttöoikeuksien vakuusarvoa. Siirrettävät käyttöoikeudet ovat yksityistä omaisuutta, jonka vakuusarvon luottolaitokset voivat arvioida.

Esitys on valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuonna 2021 hyväksymän Kotimaisen kalan edistämisohjelman mukainen. Ohjelmaan sisältyy toimenpide, jonka mukaan kalastuslaivaston ja -alusten uudistamisen edellytyksiä parannetaan ja siihen liittyen selvitetään siirrettävien käyttöoikeuksien käyttömahdollisuutta lainojen vakuuksina.

Silakan rysäkalastuksen kiintiöiden alueelliset vähimmäismäärät vuodesta 2027 alkaen on mainittu laissa tonneina. Lakiin lisättäisiin maininta, jonka mukaan vähimmäismäärät voisivat olla pienempiä, jos EU:n neuvosto asettaisi Suomelle pienemmän kalastuskiintiön. Lisäksi Pohjanlahdella harjoitettavaa silakan rysäkalastusta koskeva vähimmäismäärää ehdotetaan nostettavan 4 000 tonnista 5 000 tonniin, jotta määrä riittäisi rysäkalastuksen tarpeisiin vuodesta 2027 alkaen.

Kalastajat eivät enää jatkossa menettäisi käyttöoikeuksiaan valtiolle, jos Suomen kalastuskiintiöistä jaettujen toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden yhteenlaskettu käyttöaste tarkasteltavina vuosina alittaisi 65 prosenttia. Käyttöoikeutta ei menetettäisi myöskään, jos kalastus estyy kalastuskiellon takia. Muutokset koskisivat sekä siirrettäviä että ei-siirrettäviä käyttöoikeuksia.