Hiilidioksidipäästöjä seurattiin muun muassa automaattisilla mittauskammioilla. Kuva: Noora Kantola
Porot muuttavat aluskasvillisuutta ja vaikuttavat sitä kautta metsän hiilidioksiditasapainoon
Tuoreen tutkimuksen mukaan porolaidunnus ja sen muutokset ovat osa havumetsien hiilensidontaa.
Oulun yliopiston tiedotteen mukaan porojen poisto tutkimusalueelta lisäsi aluksi alueen hiilidioksidipäästöjä. Kuva: Kai TirkkonenOulun yliopiston tutkijat ovat useiden vuosien ajan mitanneet, miten porojen laidunnuksen lopettaminen lyhyiksi ja pitkiksi ajanjaksoiksi vaikuttaa hiilidioksidin vaihtoon metsissä. Tutkimustulokset voivat auttaa ennustamaan tarkemmin hiilenkiertoa alueellisten ja myös laajempien ilmastoratkaisujen tueksi.
Oulun yliopiston tiedotteen mukaan porojen poisto tutkimusalueelta lisäsi aluksi alueen hiilidioksidipäästöjä. Porolaidunnuksen loputtua sammaleet kasvoivat nopeasti samalle korkeudelle kuin kokonaan laiduntamattomilla alueilla.
”Laidunnuksen loputtua nopeasti elpyvä sammalpeite saattaa muokata olosuhteita suotuisaksi maaperän hajottajille ja kiihdyttää hajotusprosesseja hetkellisesti. Sitä kautta hiilidioksidipäästöt voivat kasvaa, mikä heijastuu myös koko ekosysteemin hiilenkiertoon”, kertoo tutkijatohtori Maria Väisänen.
Hiilidioksidin vapautuminen kuitenkin väheni 25 vuoden kuluttua verrattuna porojen jatkuvasti laiduntamaan alueeseen sekä varjo- että valopaikoissa. Valopaikat ovat jäkälävaltaisia alueita, joilla vasta pitkäaikainen laidunnuksen poisto aikaansai hidasta jäkälikköjen palautumista.
”On mahdollista, että pidemmällä aikavälillä sekä sammal- että jäkäläpeitteiden elpyminen kasvattaa aluskasvillisuuden hiilensidontaa”, pohtivat väitöskirjatutkija Noora Kantola ja Maria Väisänen.
Hiiltä siis vapautuu tutkimuksen mukaan ilmakehään aluskasvillisuudesta ja maaperästä eri määriä riippuen siitä, kuinka pitkäksi ajaksi porojen laidunnus on lopetettu.
”Porot ovat olleet alueella vuosisatojen ajan, ja laiduntaminen on luonnollinen osa pohjoisten ekosysteemien toimintaa. Porolaidunnuksen äkillinen lopettaminen olisi siis ekosysteemin kannalta häiriö, joka tutkimustuloksissa aiheutti ekosysteemin hiilidioksidipäästöjen kasvun. Vuosikymmenien aikana vaikutus kuitenkin kumoutui ja ekosysteemi siirtyi uuteen tilaan”, arvioi Kantola.
Muuttuva ilmasto muovaa myös kasvinsyöjä–kasvi–maaperä-vuorovaikutusta, mutta näiden muutosten ja hiilenkierron välistä yhteyttä on tutkittu vasta vähän.
Vertailut tehtiin Kuusamon Oulangalla tutkimusalueilla, joilla porojen laidunnus oli lopetettu 0–1 vuoden ajaksi ja yli 25 vuoden ajaksi sekä alueilla, joilla porot laidunsivat jatkuvasti. Hiilidioksidia mitattiin kammioilla, ja myös kasvien korkeutta mitattiin.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
