Metsähallitus yhdisti riistanhoidon harvennushakkuisiin
Jänisten ohella eritoten kanalintujen odotetaan hyötyvän turvasaarekkeista. Metsähallitus kokeilee riistan suojapesien jättämistä parhaillaan Lapissa.Hakkuualuetta täplittävät tasaisin välein pienet ympyrät, joita ilmakuvasta katsottuna voisi kuvitella maassa piipahtaneiden ufojen jäljiksi.
Ympyrät ovat riistalle jätettyjä suojapesiä, joita Metsähallitus parhaillaan kokeilee harvennushakkuissa Lapissa. Uusi hakkuukäytäntö kattaa jo noin tuhannen hehtaarin alueet ja määrän uskotaan kasvavan.
Kokeilun esittelijät ovat selvästi innoissaan lupaavista ensituloksista.
"Riistanhoidollinen lähtö tässä oli, mutta sitten havaittiin, että mottejakin tulee tavanomaista enemmän, kertoo idean pääarkkitehti", suunnittelija Timo Pelkonen Metsähallituksesta. Hänen mukaansa hakkuukertymä kasvaa keskimäärin kymmenen prosenttia ja jopa enemmän.
Riistan suojapaikoiksi säästetään tiheitä puuryhmiä. Halkaisijaltaan parinkymmenen metrin riistakoteja kiertää noin 15 metrin levyinen kehä, joka siivotaan puista avohakkuuna.
Karkeasti yhdelle hehtaarille jää yksi suoja-alue. Muilta osin korjuukohde käsitellään normaalina harvennushakkuuna.
Jänikset ihastuivat
Riistavaikutukset ovat vielä tutkimatta, mutta talviset jäljet kertovat, että jänikset hakeutuvat mieluusti suoja-alueille. Jänisten ohella eritoten kanalintujen odotetaan hyötyvän turvasaarekkeista.
Suojapaikan ja avovyöhykkeen rajaan syntyy reunametsiä, joilla kanalinnut viihtyvät ja lisääntyvät, Pelkonen sanoo.
Todelliset hyödyt päästään kuitenkin arvioimaan vasta sitten, kun avovyöhykkeen aluskasvillisuus tuuheutuu ja tuottaa paremmin muun muassa marjoja lintujen ravinnoksi.
Siihen puuhamiehet eivät usko, että suojapaikat tarjoaisivat varman saaliin metsästäjille. Avovyöhykkeen ansioista lintujen on helppo löytää pakoreittejä.
Tyytyväisiä ovat jo nyt ainakin hakkuu-urakoitsijat. Leimikoista saadaan enemmän puuta, kun riistan suojapesien ympäristö korjataan avohakkuuna.
"Konemiehet tykkäävät myös siitä, että työhön tulee uutta vaihtelua. Heissä on lisäksi paljon metsästäjiä, jotka ymmärtävät hyvin riistanhoidon tarpeet", korostaa korjuuesimies Jukka Salmi.
Pelkosen mielestä menetelmä sopii hyvin tasarakenteisten metsien harvennushakkuisiin.
"Se tuo uutta monimuotoisuutta näihin yksitoikkoisiin viljeltyihin puupeltoihin", hän sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat
