SDP:n kanta hiilinieluista saattaa keikahtaa EU-parlamentissa

"Tärkeä olisi, että Suomi saisi neuvoston puolella selvitettyä biotalouden, metsänhoidon ja tämän lainsäädännön kannalta yhteisen kannan", SDP:n europarlamentaarikko Mia-Petra Kumpula-Natri sanoo. Kuva: Kari Salonen

Euroopan parlamentin ryhmät valmistelevat syksyllä yhteisiä kantojaan metsien käytöstä ilmastopolitiikassa (lulucf). S&D on erimielinen, kuten myös usea muu EU-ryhmä. Suomesta S&D-ryhmään kuuluu SDP.

SDP:n europarlamentaarikot Mia-Petra Kumpula-Natri ja Liisa Jaakonsaari kertovat, että heidän ryhmänsä kantaa valmistellaan ympäristövaliokunnan mietinnön pohjalta. Kumpula-Natri epäilee, että tuleva näkemys voi olla ristiriidassa Suomen kannan kanssa.

"Ryhmän kannan valmistelee ympäristövaliokunnan S&D britti, joka vastaa asiasta ympäristövaliokunnassa. Häneltä ei riittänyt riittävästi ymmärrystä metsien käytön lisäämiseen tai tulevien vuosien käytön huomioimiseen. Hän näkee lainsäädännön mallina myös muulle maailmalle", Kumpula-Natri sanoo.

Suomalaisilla SDP-mepeillä on yhteinen linjaus. Kumpula-Natri ja Jaakonsaari painottavat, että Suomen kestävää metsäpolitiikka pitää palkita eikä rangaista.

Heistä vuodet, joihin metsien hiilinieluja verrataan, tulisi peilata menneisyyden sijaan tulevaan metsien käyttöön.

Asian edistäminen vaatii Jaakonsaaren mukaan rauhallista ja kiihkotonta selittämistä siitä, mihin biotalouden tulevaisuuden suunnitelmat perustuvat.

"Suomen hallituksen kuin meidän suomalaismeppien on jatkettava valistustyötä, mutta taitavasti jotta emme ajautuisi ilmastonmuutosta vähättelevien joukkoon. Uskon, että on vielä mahdollista saada Suomen metsäpolitiikalle ymmärtämystä", Jaakonsaari sanoo.

Metsäisten ja ei-metsäisten maiden erot näkyvät parlamentin ryhmien työskentelyssä. Suomen näkemyksiä ovat tähän mennessä puolustaneet Ruotsin lisäksi Ranska.

Ruotsille ympäristövaliokunnan esittämät vertailuvuodet 2000–2012 eivät ole kuitenkaan yhtä huonoja kuin Suomelle. Tämä johtuu siitä, että Ruotsin hakkuut lähentelivät vertailuvuosina metsien kasvua, kun taas Suomessa ne olivat kasvua merkittävästi alhaisemmat.

Parlamentin kannasta päätetään syyskuussa täysistunnossa. Kumpula-Natri ei usko ympäristövaliokunnan linjausten juurikaan muuttuvan.

"Äänestyslistat laatii poliittisille ryhmänsä ympäristövastaavat, jotka myös tämän esityksen veivät läpi."

Neuvoston päätös, jota sorvataan syksyllä, on Suomen kannalta merkittävä. Kun parlamentin ja neuvoston linjaukset ovat varmistuneet, alkavat kolmikantaneuvottelut.

"Tärkeä olisi, että Suomi saisi neuvoston puolella selvitettyä biotalouden, metsänhoidon ja tämän lainsäädännön kannalta yhteisen kannan, joka olisi myös Suomelle sopivampi", Kumpula-Natri summaa.

Kumpula-Natri ja Jaakonsaari pitävät kuitenkin turhan aikaisena keskustelua päästöoikeuksien ostamisesta. Jos Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan tai komission ehdotus menisi läpi, Suomi saattaisi joutua ostamaan päästöoikeuksia, koska metsien hiilinieluista tulisikin laskennallisin päästö.

"Ei ole vahva viesti neuvostolle, jossa Suomen pitäisi saada muiden maiden tukea näkemykselleen. Suomen tulisi vahvasti kehittää politiikkansa laajennettuun biotalouteen, nyt energiakäyttö on saanut valtavan suuren osan, vaikka tulevaisuudessa metsäkuidusta saadaan parempiakin jalosteita", Kumpula-Natri sanoo.

"Tuntuu tässä vaiheessa periksi antamiselta kun taistelu on vasta alkanut", Jaakonsaari lisää.

EU-puolueista suurin EPP kertoi aiemmin, että sillä on useita mielipiteitä siitä, kuinka metsät tulisi ottaa huomioon päästövähennyksissä (MT 28.7.). Myös Alde-ryhmä, johon kuuluvat suomalaisista puolueista Keskusta ja RKP, kertovat säröilevänsä.

Suomalaiset keskustamepit ajavat yhdessä muutoksia ympäristövaliokunnan päätökseen.

"Ryhmä ei ole aivan yhteneväinen, joten kyllä tässä vielä työmaata riittää", keskustan europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk.) sanoo.