Metsäteiden rakentajat kiirehtivät tukien romahduksen pelossa

Kilvenaavan metsätiellä Rovaniemellä on meneillään tien perustuksen korjaus. Kunnollinen tie paitsi nostaa puun kantohintaa, myös kohentaa metsätilojen arvoa. Kuva: Freelance-kuvaaja

ROVANIEMI

Kemeralain uudistus ja tiedossa oleva tukiehtojen heikentyminen ovat panneet vauhtia metsätiestön perusparantamiseen etenkin Pohjois-Suomessa.

"Koko maassa perusparannushankkeita hyväksyttiin rahoitettavaksi 16,1 miljoonalla eurolla yhteensä 2 698 kilometrille kesäkuun loppuun mennessä. Summaan sisältyy myös ennen vuotta 2015 hyväksyttyjen rahoituspäätösten toteuttamiseksi tarvittava tuki", hankehallinnon päällikkö Pekka Hovila Suomen Metsäkeskuksesta kertoo.

Hankkeet painottuvat Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen, jossa kemeratukea myönnettiin 737 tiekilometrille.

Lapissa myönnettiin 3,6 miljoonan euron suunnittelu- ja toteutustuet 284 tiekilometrin ja 61 kohteen perusparantamiseksi. Pohjois-Pohjanmaalla tuen piiriin hyväksyttiin 374 kilometriä 32 kohteessa, tukea myönnettiin 3,9 miljoonaa euroa. Kainuussa rahoitettiin 79 kilometriä ja 23 kohdetta, tukea myönnettiin 650 000 euroa.

Tiehankkeet nauttivat valtiontukea toistaiseksi. Kemeratukitasoon on luvassa uusia heikennyksiä mahdollisesti jo ensi keväänä, sillä kemeralakia aiotaan rukata uudelleen.

Tuki heikkeni jo kemeralain uudistuksen myötä, kun aiemmin tuen piirissä olleet suunnittelukulut siirtyivät tieosakkaiden maksettaviksi.

Otson metsäpalveluesimies Jukka Ylisirniö Rovaniemeltä kertoo valtion tukeman metsätien rakentamisen olevan erittäin kannattava sijoitus.

Kunnollinen tie paitsi nostaa puun kantohintaa, myös kohentaa metsätilojen arvoa.

Tuetuissa perusparannushankkeissa tien takaisinmaksuaika on keskimäärin viisi vuotta. Ilman tukea tie maksaa itsensä keskimäärin 12 vuodessa.

Metsätiestöä on Suomessa reilu 135 000 kilometriä. Tästä 80 000 kilometriä sijaitsee yksityismailla.