Finnpulp miettii keinoja muuttaa selluhankettaan niin, että se voitaisiin edelleen toteuttaa – "Ei hanke mihinkään ole hävinnyt"

Finnpulpin alkuperäisessä tehdashankkeessa tavoitteena oli tuottaa havusellua 1,2 miljoonaa kuutiota vuodessa. Toimitusjohtaja Martti Fredriksonin mukaan tehtaan liiketoimintanäkymät ovat yhä hyvät. Kuva: Mauri Ratilainen

Sellua vietiin viime vuonna Suomesta kaksi kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Vientituloja kertyi pitkälti kolmatta miljardia euroa. Kuva: Elli Paananen

Kuopioon sellutehdasta pitkään suunnitellut Finnpulp koki loppuvuodesta ison ja yllättävän pettymyksen, kun korkein hallinto-oikeus, KHO, eväsi tehtaan ympäristöluvan äänin 5–2. Finnpulpin hallitus otti päätöksen tyrmistyneenä vastaan ja katsoi silloisen projektin kaatuneen päätökseen.

Talven aikana hanke on kuitenkin kytenyt kaikessa hiljaisuudessa. Toimitusjohtaja Martti Fredrikson kertoo, että Finnpulpin työryhmä on edelleen kasassa. Projektiyhtiössä työskentelee viisi henkilöä, ja omistajakunta on mukana entisin omistusosuuksin. Suurin yksittäinen omistaja Finnpulpissa on kiinalainen, Hongkongin pörssissä noteerattu pehmopaperiyhtiö Hengan International reilun kolmanneksen omistuksella. Karkeasti kolmannes on suomalaisilla sijoittajilla ja viimeinen kolmannes toimivalla johdolla.

”Yhtiö ei ole mihinkään hävinnyt, eikä tämä hanke”, Fredrikson toteaa nyt.

”Liiketoiminta näyttää edelleen hyvältä. Meillä on monenlaisia selvityksiä menossa siitä, millä edellytyksillä luvan voisi Suomessa saada. Perusteellinen luvanvalmistelu kesti vuosikausia ja maksoi monta miljoonaa euroa. Nyt selvitetään, onko lupa jollain toimenpiteellä yhä mahdollista saada.”

Finnpulpin jättimäistä biotuotetehdasta suunniteltiin Kuopion Sorsasaloon. Alkuperäisen suunnitelman mukaan sen oli määrä tuottaa 1,2 miljoonaa tonnia havusellua, 60 000 tonnia mäntyöljyä sekä yhden terawattitunnin biosähköä valtakunnan verkkoon. Investoinnin kokonaisarvoksi laskettiin 1,6 miljardia euroa.

KHO:n evättyä yhtiön ympäristölupahakemuksen, ainakin Kiteen kaupunki ilmoitti olevansa kiinnostunut saamaan tehtaan omalle alueelleen.

”Ajatuksemme ovat hyvin keskittyneitä siihen, millaisin keinoin luvan voi saada. Siihen on hyvin erilaisia vaihtoehtoja. Olemme tehneet valtavasti töitä Kuopion seudulla ja Kuopion hankkeen eteen eli sitä ei ole unohdettu mihinkään. Meillä on kaikenlaisia suunnitelmia, mutta selvitetään, mitä nyt ylipäätään katsotaan mahdolliseksi”, Fredrikson muotoilee.

Yksi Finnpulpin omistajista on MTK, joka on hankkeessa mukana reilun kymmenen prosentin omistuksella. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola toivoo, että hankkeen jatkomahdollisuudet selvitetään perusteellisesti.

”Vaikka KHO:n päätös oli tyrmäävä, on tärkeää, että analysoidaan huolella, mitä mahdollisuuksia hankkeella on. Voisiko se toteutua jotenkin toisin? Erityisen tärkeää se on, kun korona on pistänyt maailmankirjat sekaisin”, Tiirola sanoo.

Keskusteluita ja selvittelyä luvan saamiseksi Finnpulp on käynyt niin valtionhallinnon ylimmällä tasolla, paikallisesti kuin erilaisten yhteiskuntavaikuttajien kanssa. KHO:n päätös on ollut kaikissa keskusteluissa esillä.

”Saamamme kielteinen äänestyspäätös on herättänyt paljon huomiota. Sen ympärillä on todella paljon asioita meneillään, muun muassa Helsingissä on ollut kaksi kutsuseminaaria, joihin osallistui runsaasti ympäristöalan ja juridiikan ammattilaisia.”

”Hämmennys ympäristöpuolella päätöstä kohtaan on suuri. Kaikki ovat kiitelleet, että hakemuksemme oli ykkösluokkainen ja siinä oli käytetty parhaita asiantuntijoita ja tutkimuksia. Edelliset oikeusasteet myönsivät luvan, ja myös KHO:n vähemmistö olisi myöntänyt luvan.”

Käytännössä Finnpulpin ympäristöluvan epääminen tarkoittaa, että hankkeen lupamenettely pitäisi todennäköisesti aloittaa alusta, jos yhtiö päättää muuttaa tehdassuunnitelmaansa. Vaihtoehtoina voisi olla tehtaan hakeminen jo kaavaillulle paikalle mutta tehdasta jollain tavoin muuttamalla. Uusi sijainti tai kokonaan uusi paikkakunta vaatisi sekin uuden lupamenettelyn.

Lupaa pitäisi siis hakea todennäköisesti uudelleen ensin aluehallintovirastolta. Valitukset käsiteltäisiin Vaasan hallinto-oikeudessa ja sen mahdolliset uudet valitukset taas KHO:ssa. Uudessakin lupaprosessissa jo tehdyistä suunnitelmista voitaisiin kuitenkin todennäköisesti hyödyntää ainakin osaa. Ilman valituskierroksia prosessi voisi kestää puolisentoista vuotta.

Iso muutos aiempiin tehdashankkeisiin oli, että KHO:n päätöksessä Finnpulpin ympäristölupaa ei voitu enää myöntää määräajaksi ja säännöllisesti tarkistettavaksi. Sen sijaan tehtaan vaikutukset Kallaveden vesistön tilaan olisi pitänyt arvioida koko tehtaan olemassaoloajalle eli 50 vuodeksi. Tehtävä on asiantuntijoiden mielestä mahdoton, eikä sitä ollut esitetty missään lupaprosessin aiemmassa vaiheessa.

Finnpulpilla oli alun perin tehtaan suunnittelua ja selvityksiä varten rahaa kerättynä noin 18 miljoonaa euroa. Summasta on kulunut rahaa suunnitelmiin ja ympäristölupaprosessiin puolet. Kassassa on siis edelleen varaa hankkeen edistämiseen.

Finnpulpin oli tarkoitus kertoa hankkeen mahdollisesta etenemisestä julkisuuteen ennen kesää. Korona­tilanne on kuitenkin pannut myös Finnpulpin aikataulut sekaisin. Uusia tietoja sellutehtaan tilanteesta yhtiö kertoo mahdollisuuksien mukaan syksyllä.

Finnpulpin osaomistaja MTK omistaa MT:tä julkaisevan Viestilehdet Oy:n.

• Finnpulpin Kuopion Sorsasaloon kaavailema tehdas oli tällainen:
• Tuotanto: Havusellua 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa, 60 000 tonnia mäntyöljyä ja 1 TWh biosähköä valtakunnan verkkoon. Yhtiön sähkö­markkinoille tuottaman biosähkön osuus lähes 1,5 % Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta.
• Puunkäyttö: 6,7 miljoonaa m3 vuodessa, siitä 5,7 miljoonaa m3 Suomesta.
• Työllisyysvaikutus: Rakennusvaiheessa 5 700 henkilötyövuotta. Valmis biotuotetehdas luo Pohjois-Savoon 1 500 ja koko maahan 3 400 uutta vakinaista työpaikkaa, kun mukaan lasketaan koko arvoketju. Tehdas työllistää 200 henkeä.
• Vienti ja BKT: Viennin arvo noin 600 miljoonaa euroa. Vaikutus BKT:hen 0,4 % koko maassa, 8% Pohjois-Savossa. Sellusta noin puolet Kiinaan ja muualle Aasiaan, neljännes Eurooppaan, loppu muualle maailmaan.
• Omistajat: Hengan Industries 36,5 %, MTK ja Grizzly Hill Capital molemmat 11,5 %. Loppu jakautuu Ingman­Financelle ja kahdeksalle yksityishenkilölle.