Eläkeläisten vapaaehtoisjoukko laittaa retkeilyalueen pitkospuut ojennukseen

Juhani Romakkaniemi ja Miko Miettinen kantavat rannasta pitkospuiden rakennusta varten lankkuja, jotka Viljo Heiskanen ja Jorma Pihlainen toivat paikalle kanootilla. Kuva: Pentti Vänskä

Ammattiosaamisen puute on välillä hankaloittanut kunnostustöitä, mutta haasteista selviäminen on ilahduttanut talkoolaisia. Kuva: Pentti Vänskä

Jorma Pihlainen innostui ottamaan ohjat Pohjois-Karjalan Nurmeksessa sijaitsevan Raesärkkien retkeilyalueen huollossa.

Alue oli Metsähallituksen huollon alaisena vuoteen 2015 asti, jolloin resurssipulan takia huolto lopetettiin kokonaan.

Kunnostusrästejä retkeilyalueen rakenteissa oli jo vuodesta 2007 asti, jolloin jäät rikkoivat kävelysillan. Korjaus jäi tekemättä rahan puutteesta.

Metsähallitus ehti jo laatia purkuohjelman Raesärkkien rakenteille kuten pitkospuille, laavulle ja käymälöille.

Pihlaisen ansiosta purkuohjelmaa ei kuitenkaan ehditty toteuttaa. Alueelle tehtiin huolto- ja ylläpitosuunnitelma, jonka pyörittäjinä toimivat vapaaehtoiset.

"Raesärkät on tärkein lähivirkistysalueeni ja niin hieno kohde, että sen alasajo tuntui kohtuuttomalta menetykseltä. Vastuu huollosta tuntui siksikin sopivalta, koska olen huoltanut Metsähallituksen kohteita myös Lapissa", kertoo Pihlainen syistä, miksi halusi lähteä huoltamaan retkeilyaluetta.

Omatoiminen huoltoryhmä sai Leader-rahoitusta 23 625 euroa.

Kunnostustyöt aloitettiin jo maaliskuun alussa. Huollon täytyy olla valmista vuoden loppuun mennessä.

Huoltoryhmään kuuluu neljä aktiivista ja neljä satunnaista henkilöä.

Talkooryhmä on kunnostanut Raesärkillä jo olemassa olevia pitkospuita ja rakentanut uusia. Kuva: Pentti Vänskä

Talkoilua on tehty Savikylän Maamiesseuran ja Suomen Erävaelluskillan yhteistyönä.

Talkootunteja huoltoryhmälle tuli viime vuonna 500 täyteen ja tällä hetkellä tunteja on jo yli 1 000. Vielä noin 500 talkootuntia tarvitaan.

Suurin haaste on koko projektissa Pihlaisen mukaan ollut talkoolaisten saaminen. "Aikataulussa ollaan pysytty, mutta se kuormittaa samoja ihmisiä. Siihen olisi toivonut leveämpiä hartioita", Pihlainen kertoo.

Huoltoryhmässä mukana olevat ovat kokeneet tekemänsä työn tärkeäksi. "Eipä tule eläkeläisen aika pitkäksi kun toimii mielekkäällä tavalla yhteiseksi hyväksi", kommentoi huoltoryhmän Viljo Heiskanen.

"Aktiivisuutta tarvitaan yhteisten asioiden toimimisen eteen. Haluan tehdä oman osuuteni myös yhteiseksi hyväksi", sanoo Juhani Romakkaniemi huoltoryhmästä.

"Koen Raesärkät todella tarpeellisena säilyttää palveluineen kaupunkilaisten ja muiden käytössä varsinkin, kun se on itselle hyvin merkittävä virkistyksen lähde", kertoo Lassi Lukkarinen huoltoryhmästä.

Haasteita on tuonut myös itse rakentaminen, sillä huoltoryhmässä ei ole ammatti-ihmisiä.

"Haastavinta oli, kun kirvesmies sairastui eikä tullut laiturin tekoon, jolloin jouduimme itse miettimään, miten sen teemme", kertoo Savikylän maamiesseuran puheenjohtaja Juha Korhonen. "Hauskaa ja mukavaa, kun näki, miten haasteista selvisimme."

Tähän mennessä talkooryhmä on rakentanut alueelle pitkospuita, invakäymälän, omatoimisen tulipaikan, uuden kävelysillan ja laiturin sekä kunnostanut jo olemassa olevan tulipaikan.

Vielä tarkoituksena on rakentaa komposti-varastokoppi ja viitoituksia.

Ryhmä vastaa alueen perushuollosta eli polttopuista, kompostoivien käymälöiden huollosta, siisteydestä ja rakenteiden kunnosta.

Raesärkät on tärkeä päiväretkeilykohde, jonka maisemassa järvet ja harjut vuorottelevat. Kuva: Pentti Vänskä

Huoltoryhmä on tehnyt valtavasti töitä ja Pihlainen on iloinen saadusta positiivisesta palautteesta.

"Voi sanoa, että töitä on ollut paljon, mutta tekeminen on mieluisaa. Kun haluaa tehdä työtä toisten eteen ja kokee itse alueen ja kohteen tärkeäksi, tulee uhrattua siihen omaa aikaa ja työtä kenties kohtuuttoman paljon."

Raesärkkien huolto- ja ylläpitovelvoite jatkuu vuoteen 2024 asti, mutta huoltoryhmä on pyrkinyt samaan kaiken niin hyvään kuntoon, että hoito on helppoa seuraavat 30–40 vuotta.

Pihlaisen mukaan aika ei käy pitkäksi huoltotöiden loputtua, vaikka niihin on paljon aikaa mennyt. "Kunhan tämä saadaan loppuun, ehtii antaa aikaa lapsenlapsille. Yksi ajatus tässä oli, että kun lapset ja lapsenlapset tulevat käymään, on heillä hieno käyntikohde."