Metsä

Missä on syy metsäkoneyritysten huonoon tulokseen? Tutkijat: "Suurista liikevaihdoista huolimatta vain harvalla yrittäjällä on liiketalouden opintoja"

"Pienten metsäkoneyritysten asiakassuhteet olivat lyhyitä verrattuna suurempiin yrityksiin, ja ne olivat nuorempia. Neuvotteluasema ketjun viimeisenä oli huono."
Pentti Vänskä
Lyöttäytyminen yhteen muiden yritysten kanssa voi vahvistaa pienten yritysten asemaa, arvioivat tutkijat mielipidekirjoituksessaan.

Metsäkoneyrittäjät ja yritysten työntekijät saavat puun liikkeelle ja ovat tärkeitä maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjiä.

Kuluneena syksynä ja talvena roudan puute ja märät kelit ovat estäneet leimikoille pääsyn etenkin Etelä- ja Keski-­Suomessa. Työtaisteluista ja keleistä johtuvat seisokit syövät metsäkoneyritysten tulosta.

Luonnonvarakeskus Luke selvitti metsäkoneyritysten menestyksen taustalla olevia tekijöitä metsäkoneyrittäjien haastattelujen ja julkisen tilinpäätösaineiston avulla.

Kannattavuus vaihtelee metsäkoneyritysten välillä. Monet etenkin pienet (liikevaihto alle 0,6 miljoonaa euroa) metsäkoneyritykset ovat huonon kannattavuuden noidankehässä ilman ylimääräisiä seisokkejakin.

Viime vuosien ennätyshakkuista huolimatta varsinkin pienten yritysten kannattavuus on ollut heikko. Sijoitetun pääoman keskimääräinen tuotto oli laskusuunnassa tutkimuksen tarkastelujaksolla, vuosina 2012–2017.

Pienimmillä yrityksillä tuotto oli jakson lopussa alle kolme prosenttia, keskikokoisilla (liikevaihto 0,6–2 miljoonaa) ja suurilla (liikevaihto yli 2 miljoonaa) kymmenen prosentin luokkaa.

Pienten metsäkoneyritysten asiakassuhteet olivat lyhyitä verrattuna suurempiin yrityksiin, ja ne olivat nuorempia. Neuvotteluasema ketjun viimeisenä oli huono.

Alihankkijan leimikkovaranto oli usein pieni, eikä leimikkoja voitu keskittää, kun ainoastaan seuraava työmaa oli tiedossa. Lisäksi pienten yritysten koneille kertyi vähiten käyttötunteja.

Pienissä yrityksissä yrittäjä ajoi koneita itse ja kantoi riskit usein yksin. Työntekijöitä oli korkeintaan muutama. Uusiin koneisiin ei ollut varaa investoida samaa tahtia, kuin asiakastarpeisiin vastaaminen sitä olisi vaatinut.

Pienessä yrityksessä oppinsa saaneet työntekijät lähtivät parempien etujen perässä suurempiin yrityksiin. Kiireisimpinä aikoina yrittäjän työtaakka oli raskas, ja korvaus tehdystä työstä saattoi jäädä kuljettajien palkkaa pienemmäksi.

Menestyviä yrityksiä oli myös pienen kokoluokan yrityksissä, mutta taloudellisten tunnuslukujen kirjo on laaja.

Suuremman kokoluokan yritykset olivat tyypillisesti jo edellisen sukupolven perustamia, eivätkä riskit ja osaaminen ole täysin yhden henkilön varassa. Suuremmissa yrityksissä tunnusluvut pysyivät tarkastelujaksolla vakaampina kuin pienissä.

Mikä on lääke siihen, että myös pienet metsäkoneyritykset saadaan menestyksen tielle? Onko syy huonoon kannattavuuteen yrityksen ansaintalogiikassa vai asemassa ketjun viimeisenä lenkkinä?

Liiketoiminnan pyörittäminen ja kehittäminen on monisyinen kokonaisuus, jossa pitää hallita useita asioita. Kyse on kokonaisvaltaisen johtamisen tarpeesta.

Suurista liikevaihdoista huolimatta vain harvalla yrittäjällä on liiketalouden opintoja. Yrittäjillä on tyypillisesti metsä­koneenkuljettajan tai muu ammatillinen koulutus.

Konetuntien, tulojen ja menojen laskemisen lisäksi myös pienissä yrityksissä tarvitaan johtamistaitoja ja -työkaluja sekä verkostoitumis- ja neuvotteluosaamista.

Monissa yrityksissä talouden johtaminen jää tilitoimiston kuukausiraportin varaan. Ajan raivaaminen toiminnan systemaattisempaan arviointiin ja uudelleen suunnitteluun esimerkiksi alaan perehtyneen tilitoimiston kanssa voisi olla tarpeen.

Taloudellisten mittareiden hälytysrajat auttaisivat reagoimaan jo ennen vaikeuksia. Myös suurissa yrityksissä johtamisen ja puunhankinnan tietojärjestelmiä voitaisiin hyödyntää enemmän.

Puun hankintaketjuun tarvitaan vastuullisuutta. Globaaleille yhtiöille puun hinta on tärkeä kilpailutekijä. Arvoketju toimii, kun jokaisella ketjussa on mahdollisuus ansaita toimeentulonsa ja yrityksillä on edellytykset kannattavaan ja pitkäjänteiseen toimintaan.

Metsäteollisuusyritykset ovat siirtymässä yhä laajempien palvelukokonaisuuksien hankintaan, mikä vaatii korjuu­yrittäjältä entistä enemmän johtamisosaamista.

Lyöttäytyminen yhteen muiden yritysten kanssa voi vahvistaa pienten yritysten asemaa. Näiden verkostojen luotsaamiseen tarvitaan välittäjäyrityksiä.

Uusia toimintamalleja tarvitaan myös kausivaihtelun selättämiseen – lisää työvoimaa ruuhkahuippuihin ja niiden ulkopuolella muuta työtä, esimerkiksi metsänhoitoa.

Tutkimus tehtiin Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa Fobia-projektissa. Projektin rahoitti EU:n Pohjoinen periferia ja arktinen -ohjelma.

Katri Hamunen

tutkija

Paula Jylhä

erikoistutkija

Pasi Rikkonen

johtava tutkija

Luonnonvarakeskus

Kaikki MT:n mielipidekirjoitukset

Menestyjiä oli myös pienen kokoluokan yrityksissä, mutta taloudellisten tunnuslukujen kirjo on laaja.

Katso uusin video
Lue lisää

Pieni tuulenhenkäys pystyy tekemään pian sen, mitä Aila-myrsky puhurit eivät kyenneet – lehdet varisevat puista

Luke: Metsäteollisuuden näkymät paranevat, tukin kantohinnat kääntyvät nousuun

Miksi toinen saa 80 lypsävän tilalla 27 euron tuntipalkan, toinen joutuu maksamaan työtunnistaan 11 euroa?

Blondi karhu voi elää varsin normaalia mesikämmenen elämää – ellei sitten satu olemaan väärää sukupuolta