Metsäteollisuuden Jaatinen tuomitsee EU:n ja Suomen rahanjakopolitiikan – "Hallituksen talouspolitiikalta on lähtenyt pohja pois" - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Metsä

Metsäteollisuuden Jaatinen tuomitsee EU:n ja Suomen rahanjakopolitiikan – "Hallituksen talouspolitiikalta on lähtenyt pohja pois"

Pelkkä julkisten menojen leikkaaminen ei riitä koronasta nousemiseen, Jaatinen sanoo. "Pian tulisi olla näkymä, miten talouden uudistuksia aletaan tehdä."
Carolina Husu
Hallituksen päättämässä 5,5 miljardin lisäbudjetissa on joitain satoja miljoonia suoraa apua metsäteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen, Timo Jaatinen kertoo.

Metsäteollisuus ry seuraa tarkasti kotimaassa ja EU:ssa käynnissä olevaa keskustelua elvytyksestä. Hallituksen "piikki auki"-talouspolitiikka ei ole järjestön mielestä oikea vastaus koronakriisistä selviämiseen.

"Hallituksen talouspolitiikalta on lähtenyt pohja pois. Nyt käsillä on tilanne, jossa rahaa menee vähän kaikkialle. Näin ei voi jatkua. Meidän on pakko löytää rakenteellisia uudistuksia, parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä julkisten menojen leikkaamisen lisäksi", Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen vaatii.

Metsäteollisuus toivoo sähköveron alentamista, päästökaupan kompensaatiomekanismin vauhdittamista ja työmarkkinauudistuksia. Pikaisia toimia tarvitaan, jos Suomesta halutaan hiilineutraali.

"Päästöt voidaan ajaa nollan pintaan 2035 mennessä, mutta se vaatii kilpailukykyä ja investointeja edistäviä toimia."

Myös EU-komission elvytysehdotus saa Jaatiselta noottia. EU:ssa valmisteltavan satojen miljardien eurojen elvytyspaketin toteutus on teollisuuden kannalta epävarmalla pohjalla.

"Ymmärrän, että talouden käynnissä pitämiseksi tarvitaan isoja toimia, se on myös vientivetoisen Suomen etu. Mutta miten tämä toteutetaan – siinä pitää olla tarkkana. Kyseessä on viherelvytyspaketti, mutta saapa nähdä, onko paketissa vain vihreä leima", Jaatinen sanoo.

Jaatinen toivoo, että myös metsäteollisuus saisi EU:n elvytyksestä osansa. Hän varoittaa kuitenkin kilpailuvääristymistä yhteisillä sisämarkkinoilla.

"Jos aletaan tulkita väljemmin kilpailuoikeutta tai valtiontukisäädöksiä, on olemassa riski, että Eurooppaan tulee kilpailullisesti häiritsevää tukea teknisesti ja taloudellisesti huonommassa asemassa oleville ja ympäristösuorituskyvyltään heikommille tehtaille kuin Suomessa. Jos yritykset esittävät erinäköisiin hankkeisiin tuen tarvetta ja jäsenvaltiot tukevat omiaan, niin uskon, että kaikki maat eivät ole yhtä puritaanisia kuin Suomi."

Metsäteollisuuden vuosi on ollut kuoppainen.

"Takana ovat pitkät ja rajut lakot ja heti kun ne olivat ohi, tuli korona. Mikä näiden yhteisvaikutus on, jää nähtäväksi", Jaatinen kertoo kuluneesta vuodesta.

Vuonna 2018 metsäteollisuus nautti vielä korkeasuhdanteesta. Hakkuut kävivät ennätystahtia ja Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas näkyi puun kysynnän kasvuna. Samaan aikaan myös yhteiskunnan kritiikki kasvoi.

"Silloin oli kova huoli Suomessa, että meillä on liikaa metsien hakkuita, väitettiin hiilinielujen katoavan ja teollisuudella menevän liian hyvin. Siltä puheelta on nyt pohja rapautunut."

Koronaviruspandemia on vaikuttanut metsäteollisuuteen monia muita sektoreita vähemmän. Tuoteryhmien välillä on kuitenkin eroja.

"Metsäteollisuus ei ole se ala, johon korona on nopeinten iskenyt. Totta kai osa teollisuudesta on kärsinyt, markkinakysyntä on heikentynyt. Samalla on myös ollut huoltojen ja kunnossapidon kanssa ongelmia liikkuvuusrajoitusten tullessa voimaan. Pääsääntöisesti olemme pystyneet kuitenkin pitämään tehtaat käynnissä ja viennin vetämässä, vaikka veto ei ole ollut parasta mahdollista", Jaatinen kertaa.

Koska Suomen metsäteollisuuden suurin vientimarkkina on Eurooppa, sen palautuminen on erityisen tärkeää.

"Emme tee tuotteita pelkästään omaan käyttöömme, vaan pääosin vientiin. Siksi suuri asia on, miten päämarkkinamme elpyy. Meidän on syytä olla vielä huolissaan siitä, iskeekö tämä vientiin syksyllä pahemmin yleisen talouskehyksen hiipumisen kautta."

Metsäteollisuus tarvitsee myös pitkän aikavälin varmuutta sille, että puuraaka-aineen saanti on turvattu. Tämä keskustelu nousee esiin erityisesti EU:n päätöksenteossa. Brysselin päätökset antavat pohjaa kotimaan metsien hakkuille ja investoinneille.

"Investointien kannalta olennaisinta on kotimainen toimintaympäristö ja sen kilpailukyky, sekä tapa, miten eurooppalaista lainsäädäntöä laitetaan toimeen."

EU-komission prioriteetti EU:n vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal) pitää sisällään Jaatisen mukaan useita haasteita metsäsektorille.

"Ylisääntelyn uhka on ollut aina, vaikka EU:lla ei omaa metsäpolitiikkaa olekaan. Pitäisi ymmärtää metsien erilaisuutta ja tiedostaa, että jäsenmaissa tehdään jo paljon."

Osana Green Dealia komissio haluaa suojella kolmanneksen Euroopan maapinta-alasta. Komission ehdottama turvemaiden suojelu on Suomen metsäteollisuudelle punainen vaate.

"Esityksessä ei ole ymmärrystä hyvälle pohjoiselle metsänhoidolle eikä sille, miten paljon tietyissä jäsenmaissa on jo tehty."

Toinen Jaatisen mielestä hankalassa asennossa oleva EU-esitys liittyy muovilainsäädäntöön. Metsäteollisuus ry vastustaa komission tuoretta ohjeistusluonnosta, jossa muovipinnoitetut kartonkituotteet tulisi luokitella muovisiksi ja siten kieltää.

"Ei pitäisi edetä pelkällä kieltämisellä, vaan pikemminkin luoda markkinoita ja edistää innovaatioita. Jos aletaan tulkita myös muovia korvaavat pahvimukit muoviksi, niin se on väärä tapa."

Euroopan komission esitykset tulevat metsien kannalta ulos usein "yksipuolisessa asennossa". Tämä on Jaatisen mielestä haaste Suomelle.

"Meidän rooli on aina kertoa kestävästä ja monipuolisesta metsien käytöstä. Esityksiä valmistellaan komissiossa riittämättömällä tiedolla ja usein ne asettuvat vasta seuraavassa lainsäädäntöprosessissa uomalleen. Komissio voisi tehdä jo lähtökohtaisesti parempaa valmistelua metsäasioissa."

Suomen pitäisi pystyä käyttämään metsäistä ääntään vieläkin paremmin. Jaatiselta tulee viesti Suomen neuvottelijoille.

"Huonoin tilanne on, jos ei pysytä muodostamaan kansallisia kantoja. Toivottavasti halu vaikuttaa metsiin sekä puolustaa kansallista etua ja päätäntävaltaa pysyy."

Kuvateksti korjattu 29.6.2020 kello 10.26

Lue myös:

Metsäteollisuus kiskoo Suomea ylös koronalamasta – Paperiliiton Petri Vanhalan mukaan Kemin biotuotetehtaan kaltaisia investointeja tarvitaan välttämättä

EU kirittämään metsien tiukkaa suojelua: suojeltavaksi ehdotetaan vanhojen metsien lisäksi turvemaita – "monimuotoisuuden turvaaminen on pakollista"

Lue lisää

Komissio uhkaa perua sovun maatalouspolitiikan siirtymäkaudesta – MTK:n Marttila jyrähtää: "Maanviljelijöitä ei saa käyttää pelinappuloina"

Eikö luontoa ja ihmistä saisi suojella?

Rauman investointi käänsi Suomen suurimman sahaajan suunnan

Hallitus kannattaa EU:n 30 prosentin suojelutavoitetta