Metsä

EU kirittämään metsien tiukkaa suojelua: suojeltavaksi ehdotetaan vanhojen metsien lisäksi turvemaita – "Monimuotoisuuden turvaaminen on pakollista"

Kaikista maa-alueista pitäisi komission mukaan suojella kolmannes ja tiukasti suojeltuja alueita tulisi olla tästä kymmenesosa.
Juha Roininen
EU aikoo tavoitella kolmen miljardin puun istuttamista 2030 mennessä.

Euroopan komission keskiviikkona julkaiseman monimuotoisuusesityksen tähtäimenä on hidastaa luonnon biodiversiteetin köyhtymistä ja lajikatoa.

"Ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden menettäminen ovat merkittäviä vaaroja ihmiskunnalle. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on pakollista, jotta voimme saavuttaa ilmastoneutraaliuden 2050 mennessä", EU-komissaari Frans Timmermans kertoi Brysselissä.

Euroopan komissio haluaa kasvattaa tiukkaa suojelua erityisesti vanhoissa ja luonnontilaisissa metsissä sekä turvemailla.

"Luonnontilaiset ja vanhat metsät ovat rikkaita ekosysteemejä, jotka poistavat ja varastoivat hiilidioksidia ilmakehästä. Muita hiilirikkaita ekosysteemejä, kuten turvemaita, niittyjä ja kosteikkoja on tiukasti suojeltava", komission tuore tiedonanto valaisee.

Komission mukaan kolmannes Euroopan maapinta-alasta tulisi suojella. Suomessa EU:n kasvavat suojeluvelvoitteet näkyisivät maa- ja metsätalousmailla.

”Koska Suomessa on paljon tiukasti suojeltuja metsiä, osa vaatimuksista on saavutettavissa helposti. Asia vaatii kuitenkin perusteellista tarkastelua”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusylijohtaja Antti Asikainen kertoo Suomen tilanteesta.

Komission maininnat turvemaiden suojelusta ovat kummastuttaneet Suomen metsäsektoria.

Metsäteollisuus ry ja MTK ovat pitäneet ehdotuksia kohtuuttomina, koska neljäsosa Suomen puuvarannosta sijaitsee turvemailla. Vaatimukset turvemaiden suojelulle ja heikot määritelmät vanhoille metsille vaarantaisivat puuhuollon.

Myös Lukessa EU:n suojelu- ja ennallistamisvaatimuksiin suhtaudutaan epäillen.

”Nämä tavoitteet toisivat suuria menetyksiä monikäyttömetsille. Meidän ei pitäisi katsoa vain pinta-aloja, vaan sitä, että pääsemme kustannustehokkaaseen lopputulokseen. Toimenpiteitä pitää kohdentaa täsmällisesti”, Asikainen toteaa.

Kolme prosenttia Euroopan unionin maa-alueesta on tällä hetkellä tiukasti suojeltu. Tätä osuutta halutaan kuitenkin kasvattaa reippaasti: vähintään kolmannekselle kaikista suojelualueista tulisi ehdottaa komission mukaan tiukkaa suojelua.

Suomessa suojeltujen metsien tilanne on Euroopan kärkeä.

Yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä sijaitsee Suomessa, Forest Europen tiedot paljastavat. Tiukasti suojeltua metsää on tilastojen kattamalla alueella yhteensä 3,6 miljoonaa hehtaaria, ja tästä pelkästään Suomessa sijaitsee 1,9 miljoonaa hehtaaria.

Suomessa metsiin liittyvä tilastointi on useaan Euroopan maahan verrattuna poikkeuksellisen hyvää, Lukesta kerrotaan. Kansalliset metsäinventoinnit antavat selkänojaa niin kotimaiselle kuin kansainväliselle metsäpolitiikalle.

”Suomi on yksi niistä harvoista maista, jossa tehdään tilastointia uhanalaisista lajeista. Punaiseen kirjaan on koottu tietoa eliölajien uhanalaisuudesta ja uhanalaisuusluokituksesta”, Luken tutkija Markus Lier kertoo Euroopan maiden eroista.

Kun EU hakee yhteistä kantaa metsien monimuotoisuuteen, tärkeää on Lierin mukaan selvittää se, mitä vanhoilla ja luonnontilaisilla metsillä tarkoitetaan EU-politiikassa.

”Kuinka vanhoja vanhojen metsien pitää määritelmissä olla? Entä millainen on koskematon metsä tai primaarimetsä? Metsiä, joihin ihminen ei ole koskenut, on Euroopassa vain vähän, ja ne ovat jo tiukasti suojeltuja”, Lier painottaa.

Metsien biologista monimuotoisuutta voidaan parantaa ennen kaikkea talousmetsissä.

”Täysi suojelu on yksi asia, mutta toinen tärkeä tekijä on edistää monimuotoisuutta osana talouskäyttöä.”

Suojelun lisäksi EU-komissio haluaa vauhdittaa monimuotoisuuden kannalta kriittisten alueiden ennallistamista. Se esittää jäsenmaille laillisesti sitovaa ennallistamissuunnitelmaa, jossa kriittisten lajien ja kasvupaikkojen tilaa seurataan aktiivisesti.

Jäsenvaltioita pyydetään sitoutumaan siihen, että vähintään kolmasosa lajeista ja luontotyypeistä, joilla ei ole nyt suotuisa tilanne, alkaa elpyä vuoteen 2030 mennessä.

Asikaisen mukaan ennallistaminen voisi koskea Suomessa esimerkiksi kosteikkoja, suo- ja turvemaita sekä viljelystä poistuneita maatalousmaita. Ennallistamistavoitteessa täytyy ottaa huomioon muut rinnakkaisvaikutukset.

”Ennen ennallistamista pitää olla tietoinen muista epäedullisista vaikutuksista, kuten mitä vesistövaikutuksia seuraa esimerkiksi vedenpinnan nostosta tai miten ilmastopäästöt käyttäytyvät”, Asikainen mainitsee.

Komission mukaan myös metsien määrää ja laatua pitää kasvattaa, jotta ne vastaavat paremmin ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Metsittämistä komissio haluaakin vauhdittaa istuttamalla kolme miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä. Metsän käyttöön liittyviä toimenpiteitä linjataan lisää itsenäisessä EU:n metsästrategiassa, joka julkaistaan viimeistään ensi vuonna.

Lue myös:

MTK:n Marttila arvostelee: "Lahja fossiilitaloudelle ja isku ilmastotavoitteille"

WWF kiittää komission strategiaa "kääntentekeväksi" – "helpottaa lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutumista"

Katso uusin video
Lue lisää

Turvemaiden terveyslannoitukset kasvussa, kemeratuen muutos näkyy jo nyt

Illan metsä-äänestys jakaa suomalaiset europarlamentaarikot – "Taas on samat väännöt edessä siitä, millaista kestävä metsänkäyttö on"

Tärkeä metsä-äänestys tänään europarlamentissa – suomalaisille metsänomistajille ratkaisevaa on, kirjataanko metsien talouskäyttö mukaan

Sarvamaan metsäraportti ristivedossa EU-parlamentissa – slovakialaismeppi kritisoi, että Suomessa vain viisi prosenttia metsistä on riittävästi suojeltu