Sieniä ja marjoja löytyy nyt runsaasti – lue lukijoiden kokemukset ja vinkit sienestykseen - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Sieniä ja marjoja löytyy nyt runsaasti – lue lukijoiden kokemukset ja vinkit sienestykseen

MT kysyi lukijoilta kuvia heidän sieni- ja marjasaaliistaan. Moni kertoi saaneensa ennenäkemättömän suuria saaliita.
MT:n lukijat ovat nauttineet kesän marja- ja sienisadoista. Lukijoiden kuvat vasemmalta yläkulmasta oikealle alas: Petteri Kivimäki, Jouko Varonen, Paula Savelius ja Edith Saastamoinen-Torvi.

Lämmin alkukesä ja viime viikkojen viileä ja runsassateinen sää ovat aikaistaneet tämän vuoden sienisatoa.

MT:n lukijat ovat raportoineet suurista tattiesiintymistä ympäri maata.

Tampereen sieniseuran varapuheenjohtaja Lasse Kosonen kertoo kuulleensa laajoista tattiesiintymistä esimerkiksi Kainuusta, Kuopiosta ja Rääkkylästä.

"Erään kaverin mukaan Pyhtäällä on sieniä niin paljon, että metsissä suorastaan vallitsee mätänevän tatin tuoksu", Kosonen kuvailee.

Paikoitellen tatteja on niin runsaasti, että niitä löytyy myös etsimättä.

Lohjalainen Heli Sinkkonen törmäsi koiralenkillään niin suureen apajaan, että tatit oli pakko kerätä ja kuljettaa kotiin paidasta askarrellun kassin avulla.

Herkkutatteja on löydetty jo kesäkuun alkupuolella, mikä on poikkeuksellisen aikaisin, sillä yleensä tatteja nousee vasta lähempänä heinäkuuta.

"Tämän vuoden sienisatoa voisi kuvailla nimenomaan aikaiseksi", Kosonen sanoo.

Suurin herkkutattien sato osuu usein juuri heinä- ja elokuulle, jolloin juuri nyt on hyvä hetki lähteä sieneen.

Suomessa kasvaa kuutta eri herkkutattilajia, joista yleisin on kuusen kanssa kasvava herkkutatti.

Herkkutatin tunnistaa parhaiten muista tateista jalassa olevasta vaaleasta verkkokuviosta, joka erottuu hyvin heti lakin alta.

Myös muita tatteja, kuten punikki- ja voitatteja on löytynyt jo laajalti.

Kososen mukaan aloittelevan sienestäjän kannattaa aloittaa nimenomaan tateista, sillä ne on helppo oppia tunnistamaan pillistöstä.

Muita helppoja Kososen suosittelemia lajeja ovat lampaankääpä, mustatorvisieni ja kantarelli. Lajiryhmistä helppoja ovat orakkaat ja rouskut.

Tattien lisäksi kantarelleja löytyy jo runsaasti.

Esimerkiksi Matti Saarni löysi mökiltään Kangasniemeltä vajaassa parissa tunnissa yli kymmenen litraa keltaista "metsän kultaa".

Espoossa taas kantarelleja on odoteltu jo useamman viikon ajan, mutta hyviksi tiedetyt sienipaikat ammottavat vielä tyhjyyttään.

Myös Tampereella vielä vasta odotellaan suurempaa sienisatoa.

Moni sienestäjä pitää kantarellia sientemme parhaimmistona. Kantarelli on helppo oppia tunnistamaan, ja siihen iskevät toukat varsin harvoin.

Kantarelli eli keltavahvero elää koivun kanssa symbioosissa, joten täysin havupuuvaltaisesta metsästä sientä ei kannata etsiä.

Moni aloitteleva sienestäjä pohtii, miten harrastus kannattaa aloittaa.

Kososen mukaan tärkeintä on, että ostaa uuden sienikirjan tai käyttää erilaisia kännykän sienisovelluksia.

"Vanhat 60-luvun sienikirjat ovat auttamatta vanhentuneita, niistä ei kannata sieniä enää opetella", Kosonen sanoo.

Erilaisia sienikursseja järjestävät myös useat eri tahot, ja sosiaalisesta mediasta voi pyytää tunnistusapua sienten kanssa. Tärkeintä on, ettei lähde syömään sientä, jonka tunnistuksesta ei ole täysin varma.

Sienten lisäksi MT:n lukijat ovat laittaneet useita hienoja kuvia runsaasta marjasadosta. Lakkaa on kerätty ennätysmäärät ja metsät pullistelevat mustikkaa lähes koko Suomessa.

Lue lisää

Sateet verottivat mansikkasatoa kaksi miljoonaa kiloa – herukoita tulossa hyvin

Kunnosta marjatarha helposti: Saat enemmän satoa!

Tiesitkö, että tämä luonnontuote voi nostaa kuusikon arvoa tuntuvasti?

Viime vuoden hyvä puolukkasato pelasti: Luonnonmarjoista maksettiin poimijoille yli 2 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, sienien poimintatulo romahti alle puoleen