Metsä

Vesi puhdistuu puurakenteilla: Ravintoaineet ja humus kiinnittyvät tehokkaasti puun pinnalle – limakerros on pieneliöiden pitopöytä

Puumavesi-hankkeessa pyritään kehittämään mahdollisimman käytännönläheisiä tapoja metsä­talouden vesiensuojelun tehostamiseen.
Petri Blomqvist
Janne Soimasuo ja Krista Kimmo Metsä Groupista tutustuivat Karstulan Rantakylässä yksityismetsänomistajan mailla kohteeseen, jossa testataan vesienpuhdistusmenetelmää puurakenteiden avulla.

Vuonna 2018 käynnistyneessä ja tänä vuonna päättyvässä Puumavesi-hankkeessa tutkitaan puuta hyödyntävän uuden biologisen vesiensuojelumenetelmän tehoa.

Metsä Groupin puunhankinta- ja metsäpalveluiden viestintäpäällikön Krista Kimmon mukaan kolmivuotinen hanke on kerryttänyt kosolti hyödyllistä uutta tietoa.

”Esimerkiksi metsätalouden turvemaiden vesissä voi olla sekä ravinne- että humuspäästöjä, jotka vaikuttavat heikentävästi alapuolisten vesistöjen laatuun. Laskeutusaltailla ja vastaavilla rakenteilla on pystytty hyvin vähentämään kuormitusta kiinteän aineen osalta”, Kimmo toteaa.

”Osa ravinne- ja humusaineista on kuitenkin vedessä liuenneessa muodossa, jolloin perinteiset puhdistusmenetelmät eivät ole olleet toimivia”, hän jatkaa.

Puumavesi-hankkeessa laskeutusaltaisiin on tuotu puuainesta, joka tehostaa veden puhdistumista.

”On saatu selville, että liuenneessa muodossa olevat ravintoaineet ja humus kiinnittyvät tehokkaasti puun pinnalle, eivätkä kulkeudu edelleen alapuolisiin vesistöihin.”

Metsä Groupin puunhankinta- ja metsäpalveluiden kestävän kehityksen päällikkö Janne Soimasuo esittelee puun pinnalle muodostuvaa niin sanottua biofilmiä.

”Perinteinen laskeutusallas putkipadolla on noin kymmenen vuotta vanha ratkaisu. Tässä hankkeessa on kokeiltu vastaavaa rakennetta, jossa veteen on lisäksi upotettu puurakenteita. Puun pintaan kiinnittyy bakteereita ja leviä, jotka käyttävät vedessä olevia aineita ravintonaan”, Soimasuo kertoo.

”Tämä on osoittautunut veden laadun sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta hyväksi ratkaisuksi. Puun pintaan muodostuu ravinteista limainen kerros, joka palvelee pieneliöiden ruokapöytänä.”

Krista Kimmo huomauttaa, että hankkeessa pyritään kehittämään mahdollisimman käytännönläheisiä tapoja metsätalouden vesiensuojelun tehostamiseen.

”On yritetty löytää sellainen tekninen ratkaisu, jolla puuaines saadaan helposti paikalleen, mahdollisimman paljon veden alle sekä aseteltua siten, että se pysyy siellä eikä lähde liikkeelle tulvavesien aikana.

Veteen upotettavat puurakenteet kasataan yhteen yksinkertaisella tekniikalla.

”Kaikki tarvittavat materiaalit, eli puu ja maa-aines, ovat metsässä valmiina metsäkonekuskille. Sitä ei tarvitse kohteeseen erikseen tuoda”, Kimmo toteaa.

Puumavesi-hanketta on jalkautettu kahteen paikkaan Saarijärven reitillä Keski-Suomessa sekä kohteisiin Savitaipaleella, Leivonmäellä ja Pyhännällä.

”Kyseessä on menetelmä jota vielä kehitetään, ja joka alkaa valmistua pikkuhiljaa. Tutkimuksessa on todettu, että puuaines puhdistaa vettä tässä menetelmässä, joten toivottavasti se jatkossa yleistyy metsätalouden työvaiheiden yhteydessä”, Krista Kimmo summaa.

Puumavesi-hanke toteutetaan Suomen ympäristökeskuksen, Suomen metsäkeskuksen, Jyväskylän yliopiston, Metsä Groupin, Pohjoisen Keski-Suomen ammattioppilaitoksen ja Savitaipaleen kunnan yhteishankkeena.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Hallitus hukkasi nolosti vaikuttamismahdollisuuden taksonomia-asiassa, kritisoi oppositiojohtaja Essayah

"Maalaisia kaivataan, kun tarvitaan jotain ilmaiseksi" – Vesa Kallion mielestä maanomistajia ei nykyään arvosteta kovin paljon

Keskustan kanta voitti: Valtioneuvosto vastustaa taksonomia-asetuksen ilmastoa koskevaa säädösehdotusta – metsätalouden yksityiskohtaisen säätelyn pysyttävä jäsenmaiden vallassa

Komissio ei luovu EU-metsäsäätelystä, mutta siihen voi vielä vaikuttaa – McGuinness: "Taksonomia ei ole kiveen hakattu"