Paperintuotanto uhkaa pudota Suomessa 1970-80-lukujen tasolle – koronakevät sulatti graafisten paperien viennistä liki kolmanneksen

Paino- ja kirjoituspapereiden tuotanto putoaa Suomessa vauhdilla tehtaiden lakkautusten myötä. Kuva: Sanne Katainen

Parikymmentä vuotta sitten paperiteollisuudella meni kovaa. Suomen paperikonearsenaalia oli uudistettu kiivasta tahtia, koneet suolsivat uusia tuotantoennätyksiä. Kiinan markkinat avautuivat ja kysyntä kasvoi eri puolilla maailmaa. Yritykset tekivät ennätystuloksia vuosituhannen vaihteessa ja työllistivät paljon väkeä ympäri maata.

Sitten tuli käänne. Viimeiset 13 vuotta suunta on ollut alaspäin. Verkkolehdet, sähköiset kirjat, nettisurffailu kännykällä ja verkkoon siirtynyt mainonta: kaikki ovat syöneet markkinoita perinteisiltä painopapereilta.

Paperiteollisuuden ehkä isoin kysymys tällä hetkellä on, korjautuuko kysyntä jossain määrin takaisin, kun koronakriisi helpottaa? Palataan siihen hieman myöhemmin.

Tämä vuosi jää Suomessa joka tapauksessa historian­kirjoihin isona leikkausvuotena. Paino- ja kirjoitus­papereiden vuosituotanto putoaa tämän vuoden jälkeen tasolle, jossa se oli viimeksi 1970–1980-luvuilla. Vielä viime vuonna graafisia papereita valmistettiin Suomessa 4,7 miljoonaa tonnia. Ensi vuonna tuotannon määrä voi lähentyä kolmea miljoonaa tonnia, riippuen siitä, miten tuotantoa siirtyy muille tehtaille.

Kuva: Elli Paananen

Kapasiteettia katoaa runsaasti. UPM lakkautti jo viime vuoden lopulla 265 000 tonnia pinnoittamatonta aikakauslehtipaperia valmistavan sc-paperikoneen Raumalta. Stora Enson paperikoneiden sulkemiset leikkaavat puolestaan tuotannosta reilut miljoona tonnia hienopaperia Oulussa. UPM:n Kaipolan tehtaalta katoaa tämän vuoden lopussa maan toistaiseksi viimeinen sanomalehtipaperia valmistava kone ja kaksi muuta konetta: yhteensä yli 700 000 tonnin tuotanto.

Leikkausten syynä on paperinkysynnän pitkään jatkunut kysynnän heikentyminen, jota koronapandemia on kiihdyttänyt.

”Huhtikuussa Keski-Euroopan markkinat pysähtyivät käytännössä kuin seinään graafisen paperin osalta. Kevään ja kesän aikana tilanne on ollut odottelua kansainvälisessä taloudessa, kesällä viitteitä paranemisesta tuli Kiinasta”, sanoo Metsäteollisuus ry:n johtaja ja pääekonomisti Maarit Lindström.

Hänen mukaansa merkit siitä, että kansainvälinen talous lähtisi rivakasti nousemaan, ovat viime aikoina taas hiipuneet koronaepidemian kiihtyessä. ”Teollisuuden näkökulmasta loppuvuosi tulee olemaan hyvin haastava”, Lindström sanoo.

Kuva: Elli Paananen

Keski-Euroopassa paperia kului keväällä ennätyksellisen vähän. Etätyöskentely leikkasi lehtien myyntiä, kun aamu-uutisia ei ostettukaan enää kioskista mukaan työmatkalukemiseksi. Myös paperimainonta on siirtynyt lukijoiden perässä nettisivustoille. Kopiopaperiakin kuluu kotitoimistoissa vähän.

Tuoreimpien Euroopan painopaperintuottajien (Euro Graf) tilastojen mukaan vielä heinäkuussa monessa paperilajissa toimitukset olivat roimasti jäljessä vuodentakaisesta, vaikka keväästä tilanne olikin hieman toennut.

Esimerkiksi päällystettyjen mekaanisten painopaperien toimitukset olivat tammi–heinäkuussa 28 prosenttia viime vuotta jäljessä. Päällystetyt hienopaperit olivat vastaavasti 26 ja päällystämättömät hienopaperit 16 prosenttia miinuksella. Sanomalehtipaperissakin lasku oli 17 ja pinnoittamattomassa aikakauslehti­paperissa eli sc-paperissa 20 prosenttia. Kokonaisuutena Euroopan painopaperien kysynnästä oli kadonnut vuoden ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana noin viidesosa.

”Mitä kysynnälle tapahtuu tämän jälkeen? Toivottavasti käyntiasteet paranevat”, sanoo erikoistutkija Matleena Kniivilä Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Luken tekemän suhdannekatsauksen mukaan koko paperintuotanto putoaa Suomessa vuosien 2019 ja 2021 välillä 40 prosenttia.

Samankaltaista romahdusta Luke ennustaa myös vientimääriin. Paperien keskimääräinen vientihinta jatkaa sekin laskussa, mutta graafisten paperien suhteellisen osuuden pienentyessä lasku voi loiventua tästä vuodesta.

Kuva: Elli Paananen

Suomen paperiteollisuuden viennistä katosi tammi–kesäkuussa lähes joka kolmas vientieuro. Pahiten kärsi sanomalehtipaperi, sen viennin arvo putosi peräti 48 prosenttia. Muista mekaanisista painopapereista katosi 35 prosenttia, ja hienopapereiden vientieuroista 31 prosenttia. Määrissäkin mitattuna koko paperivienti putosi yli neljänneksen.

Jonkinlaista paranemista on kuitenkin toiveissa.

”Jos korona on noin vuoden ilmiö, kysyntä elpyy graafisissa papereissa tähän vuoteen verrattuna. Kuinka paljon, sitä on mahdotonta sanoa”, pohtii senior principal Timo Suhonen AFRYltä.

Todennäköisesti Kaipolan paperitehtaan lisäksi lakkautusuutisia nähdään Suomessa jatkossakin ennemmin tai myöhemmin. Paperinkulutuksen laskeva trendi tuskin muuttuu, vaikka osa koronapudotuksesta palautuisikin.

”Viimeiset sulkemisilmoitukset ovat niin isoja, ettei sanomalehtipaperissa tarvita vähään aikaan lisää toimia. Ilmoitetut sulkemiset ovat tasapainottamassa myös aikakauslehtipaperin tarjontaa”, Suhonen arvioi.

Hän ei usko paino- ja kirjoituspapereiden tuotannon putoavan yhtä rankasti kuin muut asiantuntijat. Hänen arvionsa ensi vuoden tuotannosta liikkuu neljän miljoonan tonnin tienoilla – edellyttäen, että kysyntä koronan jälkeen vielä elpyy.

Suomen tehtaiden lisäksi tuotantoa on poistumassa Ruotsista, kun SCA lopettaa tuotantoa Sundsvallissa ja irtaantuu kokonaan painopaperituotannosta. Myös Stora Enso aikoo vähentää tuotantoa lopettamalla Ruotsissa Hyltessa yhden sanomalehtipaperia valmistavan koneen.

Norske Skog on puolestaan kertonut tähtäävänsä vakavasti otettavaksi ulkopakkauskartongin tuottajaksi ja muuntavansa kaksi Keski-Euroopan sanomalehtipaperikonetta kartongille. Näinhän myös Stora Enso on tekemässä Oulun toisen hienopaperikoneensa kanssa.

Suhosen mukaan graafisen paperin alasajo on koskettanut Suomen lisäksi Saksaa, Ranskaa, Itävaltaa ja Italiaa, vaikka ne ovatkin lähempänä markkinoita.

Painopapereiden osalta kyse on Suomessa siis selviytymisestä supistuvilla markkinoilla. Siihen vaikuttavat niin raaka-aine-, työllisyys-, energia- kuin logistiikkakustannukset. Oulun tehtaan muutostyön jälkeen Stora Ensolle jää Suomessa paperin valmistusta enää Veitsiluodon ja Anjalankosken tehtaille. UPM valmistaa painopaperia Suomessa vielä Kuusankosken Kymin tehtaalla, Raumalla, Jämsänkoskella ja Lappeenrannassa Kaukaan tehtaalla.

Näiden lisäksi eteläafrikkalainen Sappi pyörittää Lohjan Kirkniemessä Metsä Groupin aikanaan perustamaa isoa tehdasta. Lisäksi pehmo-, erikois- ja tarrapapereita valmistetaan useilla tehtailla.

Paino- ja kirjoituspaperien vienti toi Suomeen 3,4 miljardia euroa viime vuonna. Lisäksi kerrannaisvaikutukset ovat tuntuvat. Kuva: Sanne Katainen

Kaikkea paperia ei kuitenkaan voi tarkastella yhtenä joukkona. Tietyt paperilajit ovat jopa hyötyneet korona-ajasta, esimerkiksi pehmopaperit. Koronakevään sulkutoimet saivat ihmiset hamstraamaan vessapaperia, mikä tuki tuotantoa hetken.

”Pidemmällä aikavälillä kuluttajakäyttäytymisessä voi näkyä se, että hygieniatuotteiden arvostus on terveyssyistä noussut koronan mukana. Nyt suositellaan käytettäväksi kertakäyttöisiä nenäliinoja ja kasvomaskeja, samoin käsipyyhkeitä sähköisten käsikuivaimien sijaan”, Maarit Lindström sanoo.

Hygieniatuotteiden näkymät vuoteen 2030 ovat muutenkin Lindströmin mukaan hyvät. Pehmopapereiden tuotannon kasvua tukevat muun muassa väestön vanheneminen monissa maissa sekä Kiinan keskiluokan kasvu.

Pehmopapereita valmistaa Suomessa kuitenkin vain kaksi tehdasta, toinen Nokialla ja toinen Mäntässä. Vienti kauas on hankalaa, sillä ilmavan tuotteen kuljetus on kallista. Kiinaan viedäänkin pääasiassa markkinasellua.

Tarrapapereillakin menee hyvin. Mitä enemmän tuotteita myydään netissä, sitä enemmän tarvitaan pakettien kylkiin osoite- ja seurantatarroja. Niitä tekee Suomessa UPM Tampereella ja Valkeakoskella. Kasvu­näkymistään huolimatta tarrojen valmistaminen on volyymiltään pientä graafisiin papereihin verrattuna.

Tulosmielessä tarrat ja erikoispaperit näyttävät toiveikkailta. UPM:n tarrat yltivät keväällä ennätystulokseensa, ja yhdessä erikoispaperien kanssa ne toivat yhtiön liikevoitosta kevätneljänneksellä yli kolmanneksen.

Kansantalouden näkökulmasta pehmo-, tarra- ja erikoispaperien ongelma on kuitenkin niiden volyymissä. Ne jäävät viennissä graafisten paperien tuotantoon verrattuna pieneksi.

UPM:n kymmenen miljardin euron liikevaihdosta graafiset paperit toivat viime vuonna yhä lähes puolet. Stora Enson kymmenen miljardin euron vuotuisesta liikevaihdosta paperit toivat noin 30 prosenttia. Paperit ovat siis tuoneet yhtiöille merkittävää kassavirtaa, vaikka tuloskyky olisikin heikentynyt.

Pehmopapereilla riittää jatkossakin kysyntää. Markkinat ovat kuitenkin paikallisia. Kuva: Sanne Katainen

Maarit Lindströmin mielestä olisi tärkeää luoda pitkäjänteistä ja ennakoitavaa teollisuuspolitiikkaa Suomeen. Niin, että orastavista metsäteollisuuden uusista tuotteista tulisi kansainvälisen mittakaavan liiketoimintaa Suomessa, samaan tapaan kuin graafisista papereista aikanaan.

”Graafisten papereiden globaalista tuotannosta kuusi prosenttia tehdään Suomessa. Se mahtuu kyllä markkinoille. Kansainvälisestä kilpailukyvystä pitäisi vain huolehtia tekemällä sellaisia kotimaisia politiikkapäätöksiä, jotka mahdollistavat reilun kansainvälisen kilpailun ”, Lindström sanoo.

Uusien tuotteiden tutkimukseen ja kehittämiseen on panostettu Suomessa paljon. Tärkeää Suomen kannalta olisi, että niihin aikanaan tulevat investoinnit eivät valuisi ulkomaille.

”Jatkoa ajatellen avainkysymys on, saadaanko uusia tehtaita ja tuotteita Suomeen. Tekevätkö niitä perinteiset yritykset vai jotkut muut – potentiaalia tuotteissa on”, toteaa Luonnonvarakeskuksen Matleena Kniivilä.

Uusien, erilaisista selluista tai sivutuotteista saatavien tuotteiden avulla voitaisiin korvata esimerkiksi öljypohjaisia pakkaustuotteita tai vaikkapa puuvilla- ja tekokuituja vaateteollisuudessa.

”Muoviteollisuus on voimakas ala, ei siellä lapaset suorana jäädä katsomaan tilannetta. Muovin kierrätys esimerkiksi on lisääntynyt paljon, kilpailua on materiaalien välillä”, AFRYn Suhonen sanoo.

Uutta tuotantoa edustavat myös UPM:n biojalostamot. Yhtiö pohtii yhä, perustaisiko se Kotkaan viisi kertaa Lappeenrannan jalostamoaan suuremman laitoksen, joka valmistaisi liikenteen polttoaineita ja biopohjaisia raaka-aineita kemianteollisuudelle. Tällaiset investoinnit olisivat tervetulleita sekä kansantalouden että puun hyödyntämisen kannalta.

Kasvava verkkokauppa vauhdittaa kartongin tuotantoa Suomessakin. Sen viennin arvo ohittaa pian laskevan paperiviennin arvon. Kuva: Pekka Fali

Suomen teollisuuden koko viennistä metsäteollisuus toi viime vuonna yhä viidenneksen. Samansuuruista on kemianteollisuuden tuotevienti. Metsä- ja paperiteollisuuden kansantaloudellista merkitystä kuitenkin nostaa se, että sen kotimaisuusaste on korkea.

Paperiteollisuus on yhdessä kartongin tuotannon kanssa merkittävä työnantaja ja talouden pyörittäjä monilla paikkakunnilla. Sen kerrannaisvaikutukset metsätaloudessa ja puunkuljetuksissa ovat tuntuvat. Alan tuoma työllisyys taas ruokkii muita palveluita asukkaiden ja yritysten ympärillä.

Puumarkkinoidenkin kannalta olisi tärkeää, että paperinvalmistus jatkuisi Suomessa mahdollisimman pitkään. Siirtymä paperista kartonkiin on pitänyt teollisuutta yllä. Metsä Group teki päätöksen luopua papereista jo kymmenkunta vuotta sitten. Nyt sen kartonkikoneet ovat digitalisuuden muuttamassa maailmassa hyvässä markkinaraossa.

AFRYn Suhonen laskee, että Suomen paperin ja kartongin kapasiteetti oli viime vuoden lopussa yhteensä 12,3 miljoonaa tonnia. Tänä vuonna luku putoaa puolisentoista miljoonaa tonnia ja ensi vuonna lisää, jolloin vuonna 2022 kapasiteetti putoaisi 10,6 miljoonaan tonniin.

Kapasiteeteilla mitattuna se tarkoittaa myös sitä, että vuonna 2022 Suomessa kartonki ohittaa paperin metsäteollisuuden tuotannossa. Viennin arvossa muutos tapahtunee jo tänä tai ensi vuonna.

Metsänomistajien kannalta valoa tulevaisuuteen luo kartongin lisäksi selluteollisuuden kasvu. Metsä Groupin suunnitelmissa on rakentaa iso tehdas Kemiin, ja muitakin selluhankkeita on vireillä.

Toteutuessaan tulevat hankkeet tarkoittavat, että puulle on jatkossakin kysyntää, valtio ja kunnat saavat verotuloja, raha pysyy liikkeessä ja töitä on jatkossakin tarjolla Suomessa.