Metsä

Video: Raivauslaite Risupeto rouskuttaa energiapuuta nippu kerrallaan, toiveissa kääntää rästihakkuut kannattaviksi – "Konetta on vedetty niin huolella turpaan kuin pystyy"

Risupeto-raivauslaite lupaa tehostaa hoitamattomien nuorten metsien hakkuita. Ne jäävät usein tekemättä, koska perinteisin menetelmin metsänomistajalle koituu aluksi vain kuluja.
Sanne Katainen
Risupedon prototyypin alustana toimii järeä kaivinkone. Laitteella on parin vuoden ajan raivattu linjoja, perattu ojanvarsia ja kunnostettu nuoria metsiä.

Risupeto-raivauslaitetta on koeteltu kahden vuoden ajan Pohjois-Kymenlaakson pusikoissa.

Matkaan on mahtunut linjanraivauksia, ojanvarsien perkuita ja nuorten metsien hoitoa.

”Konetta on vedetty niin huolella turpaan kuin pystyy”, myhäilee Eero Lintukangas, yksi laitetta kehittävistä yrittäjistä.

Turpaan vetäminen tarkoittaa esimerkiksi järeiden kivien siirtoa pois tieltä. Onpa terien läpi kulkenut rautaputkikin.

Lintukankaan mukaan kone on ollut suosittu. Sitä on pyydelty viime aikoina suoraan palstalta toiselle, kun metsänomistajat ovat nähneet työnjäljen naapurissa. Kova kysyntä on tietysti hyvä asia, mutta vaikeuttaa Lintukankaan mukaan sovittujen urakoiden hoitamista.

Valtaosan Risupedon urakoista hoitaa nyt paikallinen metsäpalveluyritys Koumet Oy, jotta koneen kehittäjät voivat keskittyä omaan työhönsä.

MT kertoi Risupedon ensimmäisestä prototyypistä kaksi vuotta sitten. Koneen ideana on energiapuuhakkuiden tehostaminen. Risupeto on ripeä, koska se voi rullata kitaansa monta puuta kerrallaan katkaistavaksi.

Kun kahden rullaavan sylinterin välinen kita on täynnä, rullat pyöräytetään toiseen suuntaan ja uran varteen jää 300–500-kiloinen puunippu. Tunnissa koneella voi korjata kuudesta kahdeksaan mottia puuta, kun rungot ovat 20-litraisia. Saanto paranee puuston järeyden kasvaessa. Risupeto selviää enimmillään 30 senttiä paksuista puista. Työvuoron saldoksi tulee 30–100 kuutiota.

Henrik Hohteri
Risupetoon on lisätty kumiset lavat, jotka vähentävät puustovaurioita. Noin 1 000 työtunnin jälkeen kumit alkavat olla käyttöikänsä päässä.

Muutkin kuin yrittäjät itse pitävät Risupetoa lupaavana menetelmänä.

”Todella mielenkiintoinen kehitysaskel. Energiapuukohteen voi hakata ilman metsurin ennakkoraivausta. Metsänomistaja säästää selvää rahaa”, yritysneuvoja Arto Pulkkinen Metsäkeskuksesta kehuu.

Risupeto on ollut esillä Metsäkeskuksen energiapuuhankkeessa. Sitä on käytetty muun muassa käytäväharvennuksissa. Tässä korjuumenetelmässä kuljettaja ei valikoi kaadettavia puita, vaan tekee ajourien väliin 1–2 metrin levyisiä käytäviä, joista kaadetaan kaikki puut.

Hoitamaton nuori metsä jää usein kunnostamatta, koska siitä koituu välittömästi vain kuluja. Metsurityönä täystiheän 10-metrisen pusikon ennakkoraivaus voi maksaa Pulkkisen mukaan jopa 1 000 euroa hehtaarilta.

Risupedolla tuloksena voi olla nolla tai jopa muutaman sadan euron tili metsänomistajalle kemeratuen ansiosta. Samalla metsä muuttuu tuottavaan kuntoon.

Tänä vuonna konetta kehittävä yrittäjäkolmikko perusti Reformet Oy:n, joka vie Risupedon kaupallistamista eteenpäin.

Koneen toinen prototyyppi on tarkoitus julkaista vuodenvaihteessa. Se olisi nykyversiota kevyempi, tavoitepaino on noin 850 kiloa.

Giljotiiniterät sijoittuvat alemmaksi kuin nykymallissa, mikä mahdollistaa lyhyemmät kannot.

Jo ykkösprototyyppiä on paranneltu kumilavoilla, jotka ehkäisevät kasvamaan jäävän puuston vaurioita.

Reformet Oy
Risupedon tulevassa, toisessa prototyypissä terälinja on nykyistä alempana, mikä mahdollistaa lyhyemmät kannot.

Yleisin ennakkoluulo, johon Lintukangas törmää, on järeän telakoneen jättämän ajouran surkuttelu. Tavallisesti ajourat syntyvät metsään vasta ensiharvennuksessa.

Lintukankaan mukaan telakoneen käyttöä puoltaa moni seikka. Ensinnäkin kaivinkone on harvesteria huomattavasti halvempi.

Kaato on tarkka ja työskentely tehokasta, kun terää voi työntää suoraan pusikkoa päin. Kuskin ei tarvitse varoa teriä, sillä ne eivät ole arkoja kiville. Harvesterin puomin nokassa keikkuva koura vaatisi esteettömän linjan kaadettavaan puuhun.

”Monella urakoitsijalla on kaivinkone valmiiksi. Maanrakennuskuskinkin on helppo oppia Risupedon käyttö, koska se toimii samoilla napeilla kuin peruskaivuri.”

Koneen vientinäkymiä ajatellen tela-alusta on etu, sillä pyörillä kulkevia harvestereita käytetään lähinnä Pohjoismaissa.

Suunnitelmana on, että Risupedon kuluvia osia voisi pääosin ostaa hyllytavarana mistä tahansa. Varaosapalvelu olisi nopeaa ja koneyrittäjät voisivat teettää huollot tutussa konepajassa tai korjaamossa.

Henrik Hohteri
Entisellä pellolla kasvavasta vesakoituneesta tiheiköstä saatiin hyväkasvuinen, 30-vuotias sekametsä, Eero Lintukangas esittelee.
Katso uusin video
Lue lisää

Video: Inkoolainen Thomas Johansson asennutti kuormatraktoriin giljotiinikouran – uniikille energiapuuyhdistelmälle tuli hintaa, mutta mies on tyytyväinen

"Metsien harvennus energiaksi lisää ilmastohyötyä"

Risupeto murskaa kannot ja nielee energiapuut niputtain: "Laitteella voi painella surutta päin puskaa"

Paperiliiton Petri Vanhala Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuskulttuurista: "Järkevä liike"