Metsä

Metsän luontainen uudistaminen onnistuu yhä heikosti – vain joka toiselle tarkastuskohteelle oli kasvanut moitteeton taimikko

Metsäkeskuksen mukaan eniten huomautettavaa oli Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.
Markku Vuorikari
Metsäkeskuksen mukaan epäonnistuneilla uudistuskohteilla on yleensä päästy neuvottelutulokseen metsänomistajan kanssa. Velvoittavia päätöksiä on tarvittu vain muutama.

Metsäkeskuksen tarkastusten perusteella vain hieman yli puolelle luontaisen uudistamisen alasta oli syntymässä metsänhoitosuositusten mukainen taimikko. Parhaiten metsän luontainen uudistaminen onnistuu männyllä ja koivulla.

Luontainen uudistaminen oli onnistunut hieman yli puolella tarkastetusta pinta-alasta ja kohteilla oli näkyvissä edellytykset taimettumiselle. Uudistamisaloista viidesosalla havaittiin virheellistä työnjälkeä, kuten puutteellista maanmuokkausta, eivätkä kohteet täyttäneet metsälain uudistamisvelvoitetta.

Huomautettavaa löytyi lisäksi joka neljänneltä uudistamisalalta, eli luontaista uudistamista ei ollut tehty metsänhoitosuositusten mukaisesti, vaikka lain vaatimukset täyttyivätkin.

Tarkastusten perusteella männyn luontainen uudistaminen onnistuu paremmin kuin kuusen luontainen uudistaminen. Männyn luontaisen uudistamisen pinta-alasta 60 prosenttia oli onnistunut hyvin ja kuusen vain 30 prosenttia.

Koivikoita uudistetaan luontaisesti vain vähän, vaikka se onnistuu keskimäärin yhtä hyvin kuin mäntymetsien luontainen uudistaminen.

Maakunnittain verrattuna luontainen uudistaminen oli toteutettu parhaiten Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa. Päijät-Hämeessä luontaisen uudistamisen tarkastettu pinta-ala oli kuitenkin melko pieni.

Heikoimmat tulokset olivat Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Näissä maakunnissa erityisesti männyn luontainen uudistaminen oli onnistunut huonosti.

Suurimmat puutteet luontaisesti uudistettavilla hakkuualoilla ovat huono maanmuokkaus tai se, että maata ei muokata ollenkaan. Kolmasosalla luontaisen uudistamisen pinta-alasta maanmuokkaus oli jäänyt tekemättä, vaikka se olisi ollut taimettumisen kannalta tarpeellista.

Luontaista uudistamista oli yritetty jonkin verran myös sellaisilla paikoilla, joilla sen onnistumiselle ei ollut lainkaan edellytyksiä. Usein myös siemenpuita oli liian vähän.

Metsänhoitosuositusten mukaan männyn luontaisessa uudistamisessa ei tarvita maanmuokkausta, kun hakkuualan maalaji on lajittunutta hiekkakangasta.

Rauduskoivun luontaisessa uudistamisessa maanmuokkausta tarvitaan aina. Kuusen luontainen uudistaminen onnistuu todennäköisimmin, jos maaperä on taimettumisherkkää ja uusia taimia on syntynyt metsään jo ennen hakkuuta.

Metsälain mukaan taimikon perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluttua hakkuiden ja puunkorjuun päättymisestä. Luontaisesti uudistaen taimikko syntyy hakkuualalle jätettyjen siemenpuiden tai ympäröivän puuston siemenistä.

Metsäkeskus tarkastaa vuosittain metsän uudistamista ja sen laatua yli tuhannella kohteella ja noin 2 500 hehtaarin alalla. Tänä vuonna tarkastuksia tehtiin luontaisesti uudistettavilla hakkuualoilla, kun aiemmin on tarkastettu myös metsänviljelykohteita.

Tarkastusten perusteella katsotaan, täyttyykö metsälain uudistamisvelvoite ja tarvitaanko korjaavia toimenpiteitä.

Korjaavista toimenpiteistä neuvotellaan aluksi maanomistajan kanssa. Jos sopimukseen ei päästä, on mahdollista velvoittaa maanomistaja uudistamistöihin. Velvoittavia päätöksiä on viime vuosina tarvittu vain muutama.

Katso uusin video
Lue lisää

Metsänviljely keino sopeutua ilmastonmuutokseen

Liisa-myrsky kaatoi metsää 6–10 miljoonan euron arvosta – laajoilta yhtenäisiltä tuhoilta vältyttiin

Turvemaiden terveyslannoitukset kasvussa, kemeratuen muutos näkyy jo nyt

Ailan metsätuhot jäivät alle 20 miljoonaan euroon