Näin torppaat riskit puukaupan maksujen saannissa – todennäköisyys on pieni, mutta kohdalle osuessa ikävä yllätys

Puukaupassa maksuja on viime vuosina jäänyt saamatta satunnaisista pienten sahojen ja energiapuunostajien tekemistä kaupoista. Kuva: Tommi Hakala

Kenelle puut myyn, ovatko talous ja maksukyky ostajalla varmasti kunnossa? Kun tehdään puukauppaa, tällaiset kysymykset saattavat putkahtaa metsänomistajan mieleen. Kauhistus olisi, jos puut olisi myyty, hakattu ja ajettu välivarastoon tai tehtaalle, mutta rahat jäisivät saamatta.

Maksukykyyn liittyvät ongelmatilanteet ovat onneksi harvassa, vaikka eivät aivan tavattomia. Tänä vuonna Otso Metsäpalvelut ajautui yrityssaneeraukseen ja noin miljoonan euron puukauppamaksut ovat jääneet odotustilaan.

”Maksukyvyttömyyttä ei ole metsäalalla isommassa mitassa näkynyt. Hyvin pientä sattuu silloin tällöin. Osassa niistä metsänomistajille jää saamisia, osassa ei lainkaan”, sanoo MTK metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala.

”Hälytyskellojen pitäisi soida, jos saa ostajalta niin hyvän tarjouksen, että se näyttää liian hyvältä”, Rintala sanoo.

Aiemmat konkurssit ovat osoittaneet, että vaikeuksissa olevat ostajat ovat joutuneet tekemään puukauppaa kovilla hinnoilla ennen kaatumistaan.

Puunostajan vaikeudet heijastuvat yleensä ensin yrittäjien välisiin maksuihin, kuten koneurakointiin. Metsänomistajien tilityksistä pidetään yleensä viimeiseen asti kiinni, sillä viesti maksuvaikeuksista vaikeuttaa nopeasti tulevaa puunhankintaa. Kone- ja kuljetusyrittäjät aistivatkin usein ensimmäisten joukossa puunostajan rahaongelmat.

Puun myyjällä on muutamia keinoja varmistaa turvallinen puukauppa, jos epäilee ostajan maksukykyä. Ensin kannattaa varmistaa tarkat ehdot puukauppasopimuksessa ja toiseksi voi selvitellä yrityksen taloustilannetta.

Näistä ensimmäistä Rintala pitää merkittävämpänä. ”Tärkeintä on, milloin puiden omistusoikeus muuttuu. Se voi muuttua kaadettaessa, mitattaessa tai maksettaessa.”

Kun omistusoikeus muuttuu kaadettaessa, puut siirtyvät heti ostajan omaisuudeksi, vaikka mittaustuloksesta ja maksusta ei olisi vahvistusta. Se on päämenetelmä yhä pystykaupoissa. Kun sopimukseen on kirjattu, että omistus vaihtuu mitattaessa, omistus siirtyy ostajalle mittaustuloksen valmistuttua,­ kun myyjä on hyväksynyt tuloksen sovitun ajan kuluessa.

”Jos myyjällä on epäilys siitä, pystyykö ostaja maksamaan, omistusoikeuden siirtymiseen kannattaa valita maksettaessa-vaihtoehto. Silloin pitää huolehtia, ettei puita ajeta eteenpäin ennen kuin ne on maksettu.”

Koska puukaupassa puiden luovutus ja omistusoikeuden siirto ovat eri asioita, myös luovutus tulisi sopia ja sitoa maksun saamiseen. Jos puut ehditään ajaa pois, niiden saaminen takaisin on liki mahdotonta.

Metsänomistaja voi myös itse hakea tietoa ostajasta. Esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-tietokannasta voi muutamalla eurolla ostaa yritysten Kaupparekisteriin toimittamia tilinpäätöksiä. Tietoja saa myös muista palveluista.

Tilinpäätös ei kuitenkaan aina kerro yrityksen ajantasaista tilaa. Yritykset voivat mennä yllättäen konkurssiin. Joillakin taas on tapana maksaa hitaasti, mutta silti maksut tulevat. Jos myyjän maksukykyä epäilee, kannattaa harkita myyntiä toiselle ostajalle.

Maksuongelmia on viime vuosina ollut paitsi pienillä sahoilla, myös energiapuun korjaajilla. Yleensä saamatta jääneet maksut ovat Rintalan mukaan olleet koko puukauppaan suhteutettuna hyvin vähäisiä, mutta yksittäisen metsänomistajan osalta kuitenkin jopa kymmeniätuhansia euroja.

Vinkit puukaupan maksuriskien välttämiseen:

1. Puiden omistusoikeuden muuttumishetken valinta on merkittävin tapa vaikuttaa rahojen saantiin myydyistä puista. Jos myyjän rahatilanne epäilyttää, sovi puukauppasopimuksessa, että omistusoikeus muuttuu vasta rahojen saannin yhteydessä eli maksettaessa.

2. Sovi myös, että puiden luovutus tapahtuu samaan aikaan, kun omistusoikeuden siirtyminen eli maksun saannin yhteydessä.

3. Kysele muilta samalle ostajalle myyneiltä kokemuksia yrityksen maksutilityksistä.

4. Yrityksen talouslukuja voi tutkia ostamalla esimerkiksi PRH:n Virre-järjestelmästä tilinpäätöstietoja. Niistä voi katsoa yrityksen kannattavuutta ja omavaraisuusastetta. Alalla ne ovat usein joka tapauksessa matalia.

Lue myös:

Jäivätkö puunmyyntitulot saamatta, vaikka puut menivät – verotuksessa menetystä ei voi hyödyntää