Pula merikuljetuksissa käytettävistä konteista kiusaa sahayrityksiä ja nostaa rahtien hintoja erityisesti Kaukoitään. Tilanne heikkeni viime vuoden loppupuolella, eikä merkkejä nopeasta paranemisesta ole näkyvissä.
"Tyhjistä konteista ja laivatiloista on pulaa, ja samalla rahtien hinnat ovat kohonneet huomattavasti, mikä hankaloittaa vientiä muun muassa Kiinaan ja Japaniin", Pölkky Oy:n toimitusjohtaja Petteri Virranniemi sanoo.
Viime vuosi oli Virranniemen mukaan koronan vuoksi rahtimarkkinoilla erikoinen ja vuoden loppua kohti tilanne paheni entisestään.
Kuhmo Oy:n ja Iisveden Metsän yhteisen vientiyhtiön Metsäntuottajat Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sainio kuvaa konttien saatavuutta todella heikoksi.
"Meillä ongelmia on ollut varsinkin viennissä Vietnamiin ja Koreaan", hän kertoo.
Varustamot eivät ole kertoneet Sainion mukaan vielä ensimmäisen vuosineljänneksen konttirahtien hintoja.
Suomen suurimman satama- ja logistiikkapalveluyrityksen Stevecon myyntijohtaja Markus Myllylä arvioi, että varustamot ovat nostaneet tietyissä kohteissa rahtien hintoja jopa kaksin–kolminkertaisiksi varsin lyhyessä ajassa.
"Alkusyksystä alkoi olla merkkejä tilanteen kiristymisestä, mutta emme uskoneet, että tilanne näin pahaksi menee."
Konttien saatavuuden paranemisesta ei Myllylän mukaan ole kukaan osannut antaa tarkkoja ennusteita. Arviot vaihtelevat muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen.
Konttipulan taustalla on useita syitä. Koronapandemia on osaltaan vaikuttanut kuljetusten suunnitteluun ja tavaravirtojen määriin sekä aikataulujen viivästymisiin.
Suomi sijaitsee syrjässä maailman suurista tavaravirroista, joille varustamot keskittävät kapasiteettiaan ensisijaisesti.
Edellisen kerran konttipula vaivasi vientiä vuosien 2017–2018 suhdanneaallon harjalla.
"Meille on iso haaste, jos kontteja joudutaan tuomaan tänne tyhjinä. Sitä kustannusta ei kukaan haluaisi maksaa, ei varustamot eikä viejät", Myllylä selvittää.
Konttipulan vaikutukset yrityksiin vaihtelevat. Suuret globaalit konsernit pyrkivät varmistamaan palvelunsa pitkäaikaisilla sopimuksilla varustamojen kanssa.
Vaikein tilanne on niillä yrityksillä, jotka elävät niin sanotusti spot-maailmassa eli yritysten konttien tarve vaihtelee ja siksi ne tilaavat kontit usein lyhyellä aikajänteellä saatujen kauppojen mukaan.
Hyvä sahatavaran kysyntä Euroopassa on helpottanut konttipulasta aiheutuneita ongelmia.
Euroopan maihin meriteitse sahatavara kulkee enimmäkseen konventionaalisilla rahtialuksilla, joihin sahatavara lastataan paketeissa ruumaan. Eurooppalaisille asiakkaille tavaraa toimitetaan myös autokuljetuksina.
Pölkky Oy:n Virranniemen mukaan sahatavaramarkkina näyttää nyt jonkin verran myönteisemmältä kuin viime vuonna.
"Hintojen suhteen ollaan edelleen maltillisella tasolla, mutta suunta on parempi."
Pölkyn tuotannosta pieni osa menee myös Yhdysvaltoihin, missä hinnat ovat notkahduksen jälkeen jälleen nousussa.
Yhdysvaltain imu on luonut lisää tilaa Euroopan sahatavaramarkkinoille, kun etenkin ruotsalaiset ja saksalaiset yritykset ovat lisänneet vientiä Atlantin yli.
Vuoden alusta voimaan tullut brexit ei ole toistaiseksi aiheuttanut ongelmia sahatavarakaupalle Britanniaan, sanoo Metsäntuottajat Oy:n Sainio.
Pidemmän ajan vaikutukset Englannin talouteen selviävät myöhemmin.
"Asiakkaille brexitistä koituu kyllä byrokratiaa, koska tavara joudutaan tullaamaan Englannin päässä", hän sanoo.
