Metsä

Valtion retkeily- ja suojelualueet pistetään paraatikuntoon rahaa säästelemättä – esteettömien palvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä

Metsähallituksen luontopalveluiden johtajan Henrik Janssonin mielestä suojelualueiden metsästyskäytäntöihin ei tarvita suuria muutoksia.
Jarkko Sirkiä
Henrik Jansson on työskennellyt Metsähallituksen luontopalveluissa vuodesta 2006.

Metsähallituksen luontopalvelujohtajan virassa helmikuun alussa aloittaneella Henrik Janssonilla on kiitolliset lähtökohdat hypätä puikkoihin. Koronavuosi on lisännyt valtion luontokohteiden kiinnostavuutta ja nostanut kansallispuistojen kävijämäärät pilviin.

Ympäristöministeriö nosti viime vuonna luontopalveluiden perusrahoitusta 7,5 miljoonalla eurolla edellisvuodesta, ja vuodelle 2021 lisäystä tuli vielä noin 3 miljoonaa. Lisäksi retkeilypalveluiden kehittämiseen ja kunnostukseen sekä kohteiden luonnonhoitoon osoitettiin 29 miljoonaa euroa viime vuodelle ja 25 tälle vuodelle.

Myös maa- ja metsätalousministeriö myönsi viime vuodelle 5 miljoonaa euroa retkeilypalveluiden korjausvelan kuromiseen kiinni.

"Nyt laitamme niin sanotusti paikkoja kuntoon. Sellaisetkin kohteet, joissa on aiemmin ollut vähemmän kävijöitä, ovat nyt suosittuja", Jansson kertoo.

Retkeilyalueille on rakennettu lintutorneja, tehty reittejä ja lisätty esteettömiä palveluita, joiden tarve kasvaa väestön ikääntyessä.

"Koen tärkeäksi, että kansallispuistot ovat avoimia kaikille, vaikka liikkuminen tai aistit olisivat heikenneet."

Yhteistyössä kuntien kanssa puistojen saavutettavuutta parannetaan sekä julkisella liikenteellä että paremmilla pysäköintijärjestelyillä. Koronavuonna parkkialueet pääsivät paikoin ruuhkautumaan.

Viime vuonna luontopalveluiden hoitamissa kohteissa käytiin 8,2 miljoonaa kertaa. Retkeily tukee myös alueiden paikallistaloutta. Viime vuodelta lukuja ei ole vielä saatavissa, mutta vuonna 2019 luontoretkeilijät kuluttivat kohteissa noin 300 miljoonaa euroa.

Jansson on tyytyväinen, että kestävän kehityksen mukainen lähivirkistysmatkailu on lisääntynyt.

Jansson laskee käyneensä itse noin puolessa Suomen kansallispuistoista, joita on yhteensä 40. Lisäksi valmisteilla ovat Sallatunturin ja Evon kansallispuistohankkeet.

Luontopalvelujohtajalle tutuimpia ja mieluisimpia ovat merelliset puistot ja tunturimaisemat. Molemmissa silmä lepää avarassa maisemassa.

Asiakasmäärien kasvu valtion luontokohteissa sai ympäristöministeriön tilaamaan marraskuussa selvityksen luontokohteiden turvallisuudesta. Selvityksessä pohdittiin muun muassa muutoksia metsästyskäytäntöihin.

Janssonin mielestä metsästykseen ei tarvita merkittäviä muutoksia.

Metsästäjät vastaavat tulevaisuudessakin jahtien turvallisuudesta. Yhteistyössä on tarkoitus kehittää paikkatietojärjestelmiä ja tiedonkulkua.

Pohjois-Suomen kansallispuistoissa metsästys on yleensä sallittu paikallisille. Etelä-Suomessa puolestaan voidaan tapauskohtaisesti sallia hirvenajo sekä joissakin puistoissa tiettyjä metsästysmuotoja. Muutamilla erityisen vilkkailla retkeilyalueilla metsästystä on rajoitettu.

Ruotsin metsähallituksella on ollut kahnauksia luontoväen ja poroelinkeinon kanssa.

Janssonin mukaan Suomessa yhteentörmäyksiä ennaltaehkäistään keskustelemalla saamelaiskäräjien sekä poro- ja matkailuelinkeinojen kanssa. Luonnonvarasuunnitteluun otetaan mukaan sidosryhmiä.

Metsien hakkuisiin ja kiistoihin muun muassa avohakkuiden määrästä Jansson ei ota kantaa, koska hänen toimenkuvansa keskittyy suojelualueverkostoon. Hallitusohjelman mukaisesti kansallispuistoverkostoa laajennetaan ja Helmi-ohjelman myötä moninkertaistetaan ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt suojelualueilla.

Evon kansallispuistohanketta valmistelevaan työryhmään lisättiin maan- ja metsänomistajien edustajat vasta jälkikäteen MTK:n vaatimuksesta. Valmistelua vetää Helsingin yliopisto, ja Metsähallitus on mukana työryhmässä.

"Tietenkin vuoropuhelua tarvitaan maanomistajien kanssa", Jansson toteaa.

Johtajanpestiinsä hän suhtautuu innolla.

"Minuun kohdistuu varmaan paljon odotuksia, mutta kyllä strateginen vaikuttaminen kiinnostaa. Odotan, että päästään tosissaan tekemään", Jansson muotoilee.

Henrik Jansson

  • Metsähallituksen luontopalvelujohtajan virassa 31.1.2026 asti.
  • Koulutukseltaan filosofian maisteri, arkeologi.
  • Työskennellyt Metsähallituksen luontopalveluissa vuodesta 2006 luonnonsuojelun, kulttuuriperinnön ja luonnon virkistyskäytön tehtävissä sekä kolme viime vuotta Rannikon aluejohtajana.
  • Metsähallituksen luontopalvelut huolehtii luonnonsuojelualueverkostonhoidosta, käytöstä ja palveluista.
  • Luontopalvelujohtaja vastaa myös Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien kokonaisuudesta, johon kuuluvat luonto- ja eräpalvelut.
Katso uusin video: Näin sutjakasti sahapihan tukkikoura muuttuu lumiauraksi
Lue lisää

Metsähallituksen uusi luontopalvelujohtaja Henrik Jansson korostaa luontopalveluiden yhteiskunnallisia hyötyjä

Perheet ilahtuivat luontolahjasta: Lähes 700 Kainuussa syntynyttä vauvaa sai viime vuonna ensikuksan

Metsähallituksen luontopalvelujohtajan virkaa hakee 22 henkilöä

Kansallispuistoissa on samoiltu selvästi viime vuotta ahkerammin – Lapin puistoissa ennätysvilkas heinäkuu