Maanomistajan kannattaa harkita kahdesti salliiko metsätietojen luovuttamista – esimerkiksi leskien liiveihin on uiskennellut omaisuutta kärkkyviä tahoja

Maanomistajien omaisuus, puukauppatilit ja kemeratulot kiinnostavat monia. Näitä voidaan urkkia avoimen datan tietoja yhdistelemällä. Kuva: Kari Lindholm

Julkisten metsävaratietojen ja avoimen datan yhdistely muodostaa vääriin käsiin päätyessään riskin maanomistajan tietoturvalle ja toisinaan myös omaisuudelle.

"Jos eri tietokantoja yhdistelemällä pystytään johtamaan esille lain nojalla salassa pidettäviä tietokokonaisuuksia muun muassa maanomistajan varallisuudesta, tässä rikotaan lakia”, Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtori, varatuomari Jarmo Kiuru arvioi.

Metsäkeskuksen keräämät ympäristötiedot, jotka löytyvät Metsään.fi-sivustolta, ovat metsätietolain nojalla julkisia, eivätkä ne saa sisältää henkilöön kytkettäviä tietoja.

Ihmisten metsäomaisuudesta kiinnostuneiden on kuitenkin helppo naputella netistä varsin tarkkojakin tietoja metsänomistajista yhdistelemällä ympäristö- eli metsätietoja muihin vapaasti saatavilla oleviin avoimen datan tietoihin.

Metsään.fi-sivuston julkisen metsätiedon osioon eivät sisälly maanomistajien nimet, yhteystiedot, kiinteistörajat ja kiinteistötunnukset, mutta näitä tietoja kuitenkin on saatavilla, kunhan tietoja haluava toimija niitä pyytää ja ostaa.

Tietojen luovutuksen jälkeen henkilötietojen suojaa koskevat velvoitteet siirtyvät tietojen saajan velvoitteeksi, eikä metsänomistaja pysty enää sen jälkeen vaikuttamaan tietojensa käsittelyyn tai säilytykseen.

Metsäkeskuksen Metsätietolaki-sivustolla kerrotaan, että jos metsävaratietojen lisäksi luovutetaan yksityisen henkilön nimi- ja yhteystiedot tai henkilötunnus, tai jos luovutettavat tiedot yksilöidään nimen, yhteystietojen tai henkilötunnuksen perusteella, tietopyynnössä on esitettävä peruste, jolla luovutuksensaaja voi käsitellä henkilötietoja.

Mikäli luovutuksensaaja yhdistää metsätietoa omistajatietoihin, hänen on huolehdittava henkilötietojen suojaa koskevien velvoitteiden noudattamisesta.

Kiuru huomauttaa, että digitalisaation mahdollistamasta arkaluontoisten tietojen haravoinnista voi koitua maanomistajalle arvaamattoman suuret haitat.

”Jo pelkällä kiinteistötunnuksella pystytään kokoamaan yhteen kaikki mahdollinen kiinteistöön aiemmin liitetty tieto.”

Maanomistajan kannattaa Kiurun mukaan harkita ainakin kahdesti, kannattaako omien metsätietojen luovuttamista sallia. Maanomistajista esiin kaivettuja varallisuustietoja on jo käytetty rikollisella tavalla hyväksi, ja tapauksia on puitu leivättömän pöydän ääressä.

"Esimerkiksi leskien liiveihin on uiskennellut tahoja, jotka kärkkyvät metsäomaisuutta. Olen puolustanut bittiauervaarojen uhreja käräjäoikeudessa”, Kiuru kertoo.

Metsäneuvoja Pekka Kasurinen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä sanoo, että monet Metsään.fi-palvelua käyttävät maanomistajat ruksaavat empimättä rastin kyllä-ruutuun, kun palvelussa kysytään, saako tilan tietoja luovuttaa.

”On sinisilmäisesti ajateltu, ettei siitä voi olla mitään haittaa.”

Kasurisen mukaan tietojen julkisuus on yllättänyt monet maanomistajat, ja etenkin seniori-ikäiset ovat usein kokeneet puunostajien yhteydenotot ahdistaviksi.

"Moni on ihmetellyt, että mistä ostomiehet tietävät hänelle soitella, ja miten he voivat tietää hänen metsistään niin paljon."

Metsäkeskuksen avointa metsätietoa on vapaasti nähtävissä esimerkiksi Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä Paikkatietoikkunassa. Palvelu sisältää kartta-aineistoja, jotka on helppo yhdistellä metsätietoihin.

”Metsävaratiedot ja niihin liittyvät asiakirjat kuuluvat kansalaisten yksityiselämän piiriin ja niiden ilmaiseminen on kiellettyä ilman asianomaisen suostumusta. Asiasta säädetään laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta”, Jarmo Kiuru muistuttaa.

Yksityinen maanomistaja voi kieltää metsätietoihin sisältyvien yhteystietojensa luovuttamisen suoramarkkinointitarkoituksiin sekä mielipide- ja markkinatutkimuksiin.